ÄLKÄÄ katsoko elokuvaa "Marley and Me" jollette halua itkeä tuntikaupalla!
Elokuva (perustuu Josh Groganin samannimiseen kirjaan) on hyvin tavallinen kertomus pariskunnasta joka ottaa avioliittonsa alussa perheeseensä koiranpennun. Koira kasvaessaan osoittautuu erikoiseksi tapaukseksi mutta kuitenkin varastaa heidän sydämensä ja on lojaali kumppani vuosien ajan. Elokuva kertoo lemmikin omistamisen vuosien varrella muuttuvista iloista, suruista, elämästä ja kuolemasta ilman sankaritarinoita tai ihmeitä. Elokuva naurattaa paikoin, mutta itkettää yhä enemmän.
Kaikilla niillä joilla on ollut oma lemmikki joskus tämä elokuva voi olla liikaakin. Itsekin itkin vielä tunteja elokuvan loppumisen jälkeen.
"A dog has no use for fancy cars or big homes or designer clothes. Status symbol means nothing to him. A waterlogged stick will do just fine. A dog judges others not by their color or creed or class but by who they are inside. A dog doesn't care if you're rich or poor, educated or illiterate, clever or dull. Give him your heart and he will give you his.
11 kommenttia:
Oi, taitaisi täälläkin kyyneleitä kirvota tuon leffan parissa. Mulla on nelijalkainen rakas, joka tällä hetkellä aiheuttaa huolta ripuloinnillaan ja oksentelullaan:(
Niin totta tuo koiran ehdoton ja vilpitön rakkaus omistajaansa kohtaan. Mua kyllä hiukkas alkoi naurattamaan, kun huomasin, että nuo määritelmät sopivat onneksi myös siihen kaksilahkeiseen rakkaaseeni ;)
susadim: Pikaista paranemista nelijalkaiselle ystävällesi :(
hehehe, enpäs lukenutkaan tuolla silmällä tekstiä. Totta, hauska se on :D
Ihana pentu tuossa Owen Wilsonin sylissä! Koiranomistajana heti tekee mieli nähdä tuo leffa, vaikka se sellainen nyyhkyleffa onkin.
Ei taida sitten olla sovelias lapsillekkaan, he kun eivät vielä erota faktaa fiktiosta...
Oi, tuo on sitten pakko nähdä! Tykkään eläinleffoista, samastun eläimiin enempi kuin ihmisiin. Ja koira kulki mukana koko lapsuuden/nuoruuden kunnes lähti muille niityille kirmaamaan. Nyyh.
Yaelian: Suosittelen mutta muista ottaa nenaliinoja mukaan :)
Nina: Mielestani rakkaan lemmikin elama perheessa, sen ilot ja surut, ei ole fiktiota. Mutta pienemmat lapset eivat varmasti hirveasti ymmarra mista on kyse.
Elegia: Varoitan, ota koko PAKETTI nenaliinoja mukaan :D Mulla nimittaän samanlainen lemmikkihistoria, ja itkin tuntikaupalla.
No joo, ei nyt silleen ihan fiktiota. Mietin itsekkin asiaa kun olin kiireessä kommentin lähettänyt. Mutta pienet lapset luulevat, että kaikki tapahtuu ihan oikeasti juuri niille henkilöille, jotka elokuvassa näyttelevät. Eivät ymmärrä, ettei kukaan oikeasti siinä kuole tai kärsi.
Mieheni luki tuon kirjan ja tykkasi hurjasti! Mina en ole viela ehtinyt, mutta suunnitelmissa on.
Nina: No joo, mutta suosittelen kuitenkin :) Olihan meillakin lapsena Beethovenit ynna muut koiraleffat, tosin tama on vahan enemman totuudenmukainen.
anumorchy: Kirja on kuulema viela parempi kuin leffa :)
Tää olikin suunnitteilla katsoa.
kuulostaa hyvalta elokuvalta. enemman pidan "nyyhky"leffoista,kuin jannityksesta. pitaakin aika pian ostaa dvd,etta voi alkaa leffojen katsomisen. en kyllakaan ole mikaan himoleffa ihminen.mutta hyva elokuva silloin tallöin on mukavaa ajanvietetta vastapainoksi nettaamiselle.
Lähetä kommentti