Vaikka kuinka yritän olla kirjoittamatta yhtä postausta jossa ei olisi jotain anopista niin aina jostain sisältä kumpuaa mahdoton vimma jota en voi vastustaa. Olenkin aivan varma että tämä viha-rakkaus suhde anoppiini sekä kälyyni on raskausoireeni, jonka TOIVON päättyvän pian. Tiedän että he aikovat vain hyvää ja olen kiitollinen kun ovat avustamassa mutta välistä en jaksa.
Tästä lähtee! Jos ei kiinnosta niin älkää lukeko.
Mä en voi ymmärtää että ruoan laitto voi olla niin hidasta. Minun 15 minuutissa tekemäni ruoat he tekevät 45 minuutissa. Heidän valitsemansa ruoat on aivan turhan monimutkaisia eivätkä osaa kehittää mitään erikoista heidän osaamansa 10-15 ruokalajin ulkopuolelta. Tätä ihmettelen sillä he tuijottavat telkkarista tuntikausia ruoka-ohjelmia. Tämän takia syömme ensi viikolla neljännen kerran kuukauden sisällä tuoreita papuja (kysymättä tekevät ruokavalinnat).
Heillä on jotain ihme fobioita käyttää kodinkoneita tarpeisiinsa. Ovat unohtaneet useita kertoja ruoan hellalle koska eivät käytä (joka kerta uudestaan) opettamaani munakelloa muistuttamaan heitä ruoasta! Olen myös opettanut kuinka nuo 45 minuutissa tekemänsä ruoat voi tehdä 15 minuutissa kunhan vaan käyttää munakelloa! Ei niin ei!!! Samoin kuulema kodinkoneilla (esim. keittiörobotissa silputut vihannekset) eivät maistu hyviltä, käsipelillä on aina tehtävä.
Ja sitten ollaan niin laiskoja! Koti siivotaan kerran puolessatoissa viikossa ja lattiat on sen näköiset unohtamatta vessoja. Olen jo pari kertaa joutunut huomauttamaan että VOITAISIKO noi vessat myös siivota. Allottaa, kuvottaa. He pesevat pyykkiä koko ajan, ja ripustettuaan makaavat sohvalla kaksi tuntia valittaen kuinka väsyivat! Mitään ei saada aikaiseksi tämän takia.Mutta ulos lähdetään kiertelemään kaupungille useiksi tunneiksi väsymättä. Joo-o! Ja tietysti jos minä rupean jotain tekemään niin heti ollaan paniikissa estelemassa! Ette kylla anna muuta mahdollisuutta, come on!!
Vauvojen asiat: me ollaan osteltu viime aikoina joitain kankaita joista tehdään sitten petivaatteita vauvoille. Ekaksi käly ja anoppi kävivät ostoksilla ja ostivat aivan hirveän värisiä kankaita joissa oli ihme sarjakuvahahmoja. Sanoin sisälläni vaan “yök” kun katselin niitä mutta kiitin kuitenkin. Seuraavalla kerralla selitin tarkasti mitä haluan ja minkälaisia. Ostivatkin sitten ihan OK kankaita. Nyt sitten kuulema mun pitäisi ostaa ompelukone että ne saataisiin tehtyä, jotta ei jouduttaisi maksamaan 10 EUR räätälille niiden ompelemisesta. Just joo, osta 200 EUR kone jotta välttäisit 10 EUR:n maksun. Loogista. Onneksi puhuin ne ympäri ehdottaen että pyrkisivät lainaamaan joltain asukkaalta konetta pariksi päiväksi.
He hehkuttavat joka päivä tuntikausia uuden asuntomme hienoudesta mutta yhä edelleen pyrkivät jotain inhoaminani "kyläläisten tapoja” kotiini tuputtamaan. Esimerkiksi lattialla syöminen, parvekkeella tyynyjen päällä istuminen vaikka varmasti on tuoleja kaikille, keittiössä vanhoista vaatteista tehtyjen rättien käyttäminen pyyhkiessä (vaikka kotona on ostamiani tiskirättejä) sekä muutenkin heidän mielestään KAIKEN vauvojen kanssa tekemisen tulee tapahtua lattialla (imettäminen, vaipan vaihto, nukkuminen). Hei haloo! Minkä takia on lasten huone!!
Heidän mielestään kotiimme tulisi teettää satojen eurojen arvoiset uudet kaapistot ja heittää vanhat mäkeen, koska ovat niin käytännöllisiä. Mieheni enkä minä emme lämmenneet ajatukselle, koska nykyinen kaapisto on yhtä hyvä kuin ennenkin.
Plus että nyt kun me muutetaan niin heti muuton jälkeen on mieheni serkku tulossa meille kylään. Siitä viikon päästä mieheni isoveli vaimoineen sekä lapsineen tulevat pariksi viikoksi. Sen jälkeen anoppi ja käly lähtevät kotiinsa vähäksi aikaa ja saan rauhan! Kunpa vaan kestäisin tämän kuukauden!
Huh…helpotti vähän…..
Kiitos kun jaksoitte lukea! Tämä on vain purkaus enkä odota kenenkään kommentoivan sitä. Mun on vain pakko saada pääni sisällä olevat ärsyttävät asiat ulos jonnekin… :)
Tästä lähtien seuraava postaus on positiivinen ja varmasti anoppi/käly-vapaa :)
23 kommenttia:
Ymmarran taysin nuo kaikki tunteesi.Ei tuo ole valittamista,vaan juuri sinun omia tuntemuksiasi.Nuo kaikki muut ymmarran,mutta tuota laiskuutta siivoamisen suhteen en.Ja ovat viela kylalaisia.Yleensa naiset ovat joka kaanteessa siivoamassa.Ja vessaakin monta kertaa viikossa,mita mina olen nahnyt ja kokenut.Ja toisekseen kylla siivoavat paikat pilalle,etta oleppa varovainen uuden asunnon kanssa.Saattavat hangata hankausnesteella ja tiskisienen karhealla puolella kaappien ovia,sun muita arkoja paikkoja.Siina voi menna teidan hieno poreallaskin.Ja kayttavat liian ronskisti camasirsuta ja portcösta,jota mina en kayta ollenkaan.
Tuon ruoanlaiton hitaudenkin ymmarran.Just sen takia mina teen yleensa itse ruoat,jos tulee ruokavieraita.Hitaus johtuu siita,etta taalla on naisilla aikaa,ja sita aikaa kaytetaan myös(hitauteen).Ja toisekseen kun tekevat kaiken niin "vaikeimman kautta".Töitten organisoiminen on vieras kasite.Monet naisethan viela seuraavat telkkarista jotain sarjaa samalla,kun ruokaa laittavat.Ja sitten se sotku,mika saadaan aikaan keittiössa sita ruokaa tehdessa,niin sita en mina ymmarra.Tulee aivan turhaa siivoamista.Jos ne hedelmien ja vihannesten kuoret ja muut jatteet laittettaisiin kuoriessa heti suoraan muovipussiin,eika pödalle,mika yleensa viela lainehtii vedesta,niin paljolta saastyttaisiin.
Mina olen kylla omakohtaisesti kokenut positiivisena sen,etta taalla tehdaan hyvaa ja monipuolista ruokaa.kumma,etta teilla tekevat noin usein tazefasülyea.Kylla pari kertaa kuussa riittaa.Mina muuten tykkaan siita kovasti.
Sinulla on vaikea tilanne,kun apua tarvitset,ja nakemyserot ovat niin suuret.Ja tottakait ovat,senhan kylla ymmartaa.
Suuri halaus taalta naapurista,vaikka ei se paljoa kylla tuossa tilanteessa auta.
Jaksuja
Anna tykittää vaan, hyvä purkaa turhautumista!
Voi sua kun joudut noita kestämään! Toivottavasti oppisivat talon (sinun talon!) tavoille pikkuhiljaa eivätkä tuputa omia juttujaan, joista olet selkeesti antanut mielipiteesi heillekin jo... tietenkään omat vanhat tavat ei käskemällä lähde pois, mutta kuten jo sanoinkin: talossa talon tavoilla.
Iso hali, Heli! Yritä keskittyä mukaviin juttuihin! :)
Hyvä kun sulla täällä on tämä purkautumiskanava!
Ja MaaMaata tässä myötäilen,että toivon että oppivat sinun tavoillesi siellä ollessaan.
Aikovatko he olla teillä koko raskauden ajan? Ja tulevatko nuo muutkin sukulaiset nyt kun olet raskaana? Toivottavasti saat rentoutua tarpeeksi, se olisi tärkeää sulle. Tsemppejä!
Sateenkaari: Sita minakin tassa ihmettelen kuinka he mainostavat itseaan kaikille olevansa putipuhtaita mutta kotona kaikkialla on ihan hirvean nakoista! Olen yrittanyt vihjailla heille siivotessaan, jolloin myos valittavat tietenkin kuinka likaista on, etta jos siivotaan useammin niin koti pysyy myos puhtaampana ja tyota on vahemman. Eivat ymmarra tata! Mutta en voi sanoa etta ovat siisteja kodinpitajia enaa taman jalkeen. Jopa mina pidan, laiskana, kotiani huomattavasti paremmassa kunnossa. Tassa sita pelottaakin mita uudessa kodissa tulee olemaan! Mun pitaa tosiaan alkaa napayttelemaan ankarasti jos he rupeavat lepsuilemaan talla tavalla. Siella pitaa kaiken pysya puhtaana alusta asti.
Ruoanlaitto-ajatus on minullakin samanlainen, etta heilla kun on aikaa niin sitten tekevat hitaasti. Kunpa he eivat sitten valittaisi kuinka koko paiva menee ihan silmissa eika aikaa jaa mihinkaan. Organisointi on, kuten sanoit, ihan NOLLA! En vain ymmarra sita etta kun mina vierailen heidan kotonaan niin pyrin elamaan mahdollisimman paljon heidan tavoillaan enka valita kertaakaan mistaan. Taalla kun meilla on kylpyamme/suihku joka on anopille vaikea kun kotona voi vain istua ja sangosta kaataa vetta paalle. Joka kerta kun taalla menee suihkuun niin muistaa valittaa kuinka hirveaa karsimysta ja kidutusta se hanelle on! Ja toivoi viela avoimesti ennen kotimme ostoa etta olisipa sitten siina kodissa hanelle sopiva pesuhuone (eli ainoastaan suihku, tuoli ja iso sammio jonka han voi tayttaa vedella). Ei todellakaan, en osta asuntoa anopin halujen perusteella vaan OMIENI!
Minulle hehkuttavat kuinka he ovat pian jo lahdossa kotiin etta 'kuinka mina sitten parjaan yksin'. Voi etta, aivan varmasti tosi hyvin parjaan!!!
Maamaa: Joo, raskaana ollessa hormonit hyrraa. Totakin postausta kirjoittaessa oli valista kyyneleet silmissa, valista vain arsytys sisalla. Muuton jalkeen aion kylla pyytaa miestani viemaan minut pari kertaa viikossa ulos ihan vaan kahdestaan koska pelkaan oman jaksamiseni puolesta. Olen jo muutenkin pyrkinyt olemaan erossa niista paikoista jossa anoppi ja kaly ovat. Arsyttavat vahemman. Tasta lahin pyrin kylla postaamaan positiivisemmin! Ainakin on tulossa kiva paketti muuttamisesta Turkissa :)
Yaelian: Eivat aio onneksi olla taalla koko raskauden ajan, vaan menevat kotiinsa ensi kuun alussa ainakin pariksi viikoksi. Serkun ja mieheni isoveljen lisaksi talla hetkella tulossa olisi vain mieheni toinen isoveli pariksi-kolmeksi paivaksi jossain vaiheessa. Tasta ei ole tarkkuutta. Naita isoveljia kylla kestan mutta tuota serkkua en. Eika mulla ole mitaan sanomista etta haluanko heita tanne vai en, silla ovat sukulaisia. En kylla aio pahemmin serkun kanssa oleskella vaan majottaudun makkariin tietokoneeni kanssa. Ma en jaksa vieraiden kanssa hossotysta, varsinkaan sellaisten jotka ei ole mulle laheisia.
Tsemppiä ja kärsivällisyyttä!
Todennäköisesti tilanne tulee vain "villiintymään" kun vauvat syntyvät ja alat samaan kaikenlaisia mahdottomia neuvoja lastenkasvatuksesta ja hoidosta :D Opettele puremaan kieltä, lol. Mä otan lapsiin liittyvät kommentit yleensä ihan vain vastaan niin tyhmiä kun ne välillä ovatkin ja sitten pahana päivänä kun kuppi menee nurin, kaadan kaiken mieheni päälle :D Sitten taas helpottaa.
Hyväähän he yleensä tarkoittavat vaan kulttuurierot ovat niin isot ja heidän uskomuksia on vaikea muuttaa. Hurjaa on siinä vaiheessa kun alkaa itse hokemaan niitä samoja ja pitää niitä totuuksina kuten mulle on alkanut tapahtumaan :D
Tuota ruuanvaantöa mina en ole oppinut ymmartamaan ollenkaan- turhaa aikaa kuluu ihan simppelihommiin;)Ja aamupaivasta jo aletaan tehda illaksi ruokaa...
Jaksuja. Meilla onneksi kaikki suku asuu taalla omissa kodeissaan eika meille ole tullut koskaan yövieraita heista- vapauttavaa:)
Aijai, ei se auta kuin purra hammasta ja laskea päiviä sukulaisten lähtöön... Mä en ole koskaan vielä ollut tuollaisessa tilanteessa enkä osaa sanoa miten itse suhtautuisin. Mutta tuo on kyllä totta että turkkilaisten organisointikyky yleensäkin on aika huonoissa kantimissa. Meitä on varmaan Suomessa pienestä asti kehotettu tekemään kaikki tehokkaasti, heh. Eipä sekään ole aina se paras vaihtoehto, vaikka ruuanlaittoon nyt on ihan turha koko päivää kuluttaa... mmm, tuoreita papuja... mmm...
mizyena: En ole kovin miestani nailla asioilla vaivannut vaan purrut kielta. Miehellani on tallakin hetkella kadet taynna toita muuton seka muiden toiden kanssa. Mutta odottakoon vaan kun paastaan asettumaan aloille :D Uskon myos etta neuvot rupeaa villiintymaan lasten syntyessa. Katsotaan paljonko karsivallisyytta silloin on annettavana :) Sitten kun on jotain naita ihania uskomuksia kuten etta syntymasta 40 paivaan ei vauvojen paata saa nayttaa vaan peittaa jollain keltaisella liinalla, joka kuulema myos suojaa keltataudilta. Siis ei tuu tapahtumaan meidan kodissa olkoot kuinka vanha tapa. Mitkaan liinat ei taudeilta suojaa...
ebrufin: Ruoanlaitossa eivat myoskaan opi mitaan uutta kuten miten suunnitella ajankayttoa paremmin vaikka olen monta kertaa sita yrittanyt heille opettaa. Seuraavalla kerralla vaan samaa vanhaa tapaa jatketaan. Itsepahan tietavat mutta eivat saa minulta sympatioita....
ii: Jep, tiedan ettai tassa ole mitaan muuta tehtavaa kun vaan purra hammasta ja kestaa. Suomessa tehokkaaseen ajankayttoon on kyl kiinnitetty aina huomiota ja mielestani tama on vain hyva asia. Ei sita jaksais muuten elaa jos koko paiva menee keittiossa koko paivan turhia juttuja turhan hitaasti tehden. Jaa enemman aikaa itselleen :) Olet onnekas kun et samanlaisessa tilanteessa...
Nyt vasta tajusin, että asuttekin anoppilassa! No jo on sitten varmaan helpottavaa muuttaa omaan kotiin. Minusta sinulla on kyllä aivan erinomainen syy kieltäytyä kaikista noista vierailuista joita listasit. Sanoisit vain että raskauden takia sinun täytyy nyt levätä ja että vierailut tulee sovittaa siihen. Vieraat ovat tervetulleita vaan erikseen kutsusta. Silloin kun sinä jaksat ottaa heitä vastaan.
Minusta kyllä ihan kulttuuriin katsomatta käytetään liikaa aikaa kauhan kääntelyyn keittiössä. Tiedän, että monet ihmiset rakastavat touhuta keittiössä ja tekevät monimutkaisia juttuja. Mutta myös niihin simppeleihin juttuihin menee ihan tolkuttomasti aikaa! En ymmärrä. Enkä edes huomaa eroa onko ruokaa väännetty kolme tuntia vai vartti...joten ymmärrän, että savu nousee päästä anopin ja kälyn touhuja katsellessa/kuunnellessa.
Ikävä kyllä heitän villin veikkaukseni, etteivät neuvot lopu vauvojen synnyttyä...ja silloin voi oikeasti olla aika pinna tiukalla muiden neuvoille, varsinkin jos ne vielä poikkeavat omasta ajatusmaailmasta selkeästi.
Mutta nostanpa hattua, että olet kestänyt heitä kotonasi häärimässä näin kauan! Itse en pystyisi, en todellakaan, en viikkoakaan! :)
Leppoisaa lauantaita!
Muuttolintu: Me asutaan kyl ihan omassa kodissa jonne anoppi ja kaly saapuivat vierailulle auttamaan mua nyt raskaana ollessani. He asuvat normaalisti ihan eri kaupungissa, onneksi. Taa uusi asunto on meidan ostama asunto jonne me muutetaan. He auttavat meita tietty. Mutta anoppilasta voidaan kylla puhua :D
Vieraista sen verran etta Turkissa ei kovin helposti voi sanoa etta ei halua vieraita tulevan. Se on hyvin toykeaa etenkin jos kyse on sukulaisista. He eivat kuitenkaan ota pahakseen jos en heidan kanssaan koko ajan heilu, silla olenhan erikoisasemassa :) Ruokaa yms ei munkaan tarvitse miettia koska anoppi ja kaly hoitavat sen puolen. Taten se ei ole minulle fyysisesti rasittavaa, kuten ennen. Ainoastaan henkisesti. Mutta kestan kylla... :) I hope so...
Susadim: Olen kanssasi aivan samaa mielta! Keittioissa touhutaan tuntitolkulla eika se lopputulos ole minkaannakoinen! Muistan etta jos mina touhuan tuntikaupalla keittiossa teen alkuruoat, paaruoat seka jalkiruoat, vielapa kaikki erikoisia (ei arkipaivisia poperoita). Taalla he tekevat 2 tuntia esim. jotain hiton lahmacun taytetta! Mina 30 minuutissa! Eika makueroa ole yhtaan, painvastoin. Tykkaan omasta taytteestani paljon enemman. 30 minuuttia siihen viela lisaa niin rinnalle olen valmistanut kahdenlaiset salaatit. Heilta sujuu yhden lajin valmistaminen tunnin verran! Uskomatonta!!
Kaksi ja puoli kuukautta yhteiseloa takana, viela on kuukausi jaljella...sen jalkeen saavat kylla tulla vasta kun tosiaan tarvitsen. Ei kesta paa! :)
Samaa vieraanvaraisuutta pitää olla täälläkin. Jos vaikka mieheni naimaton sisko haluaisi muuttaa meille pysyvästi, ei siitä voisi kieltäytyä ikinä.
Ruoanlaitto kestää täälläkin kauan ja vaikka naiset ovat hyviä kokkeja ja ruoat todella herkullisia niin ei heidän resptirepertuaari ole kovin iso. Samoja ruokalajeja pyöritellään viikosta viikkoon. Tuntuu ettei mitään uusia opetella koskaan ja kaikki ruoat ovat paikallisia reseptejä. Suomessa monet opettelee tekemään kiinalaista, intialaista, italialaista yms suomalaisten ruokien lisäksi sekä kokeilee rohkeasti erilaisia reseptejä.
Mizyena: Onko sinusta tullut tunisialainen vai suomalainen keittiossa? Kokeiletko erilaisia resepteja usein? Mina olen ehdottomasti suomalaien tassa asiassa!! :)
Voi Heli!!! Paljon jaksamishaleja sinne!!
Muista, että nyt on sinun, JA VAIN SINUN, jaksamisesi etusijalla. Vaikka se kuinka loukkaisi anoppia ja kälyä, niin laita ne suomalaisella sisulla järjestykseen. Nyt on kaikista tärkeintä, ettet väsy (fyysisesti etkä varsinkaan henkisesti), sillä sulta vaaditaan todella paljon kahden vauvan kanssa, ja pelisäännöt täytyy olla selvät sukulaisten kanssa. He saavat luvan tehdä juuri niinkuin sinä sanot!
Ja tänne saat purkaa fiiliksiäsi, me kyllä autamme! :)
Kyllä meillä syödään eniten tunisialaisia ruokia mutta myös suomalaisia ja kyllä kokeilen uusiakin reseptejä. Toinen mitä moni ei täällä osaa on leivonnaiset. Kun leipomotuotteet ovat halpoja ei varmaan tule niin opeteltua tai edes kannata tehdä itse. Suomessa minäkin leivoin useammin.
Nyt hävettää, kun en ole tänne aikoihin ehtinyt lueskelemaan kuulumisia...
Siis ihanaa kun olette viimein raskaana, ja vielä tuplasti onnea tiedossa :)
Kaikkea hyvää teille uuteen kotiin ja onnea ja rakkautta tulevaan <3
p.s. ja koeta kestää anoppia, omani käy myös usein hermoille..:)
Pahoittelen, etten osaa lisätä tänne kuvaani. Neuvoja otetaan vastaan :)
Siispä tiinanen = Tiina lukiosta :D
Tuntuu niin tutulta noi ruokajutut, anoppini myös hidas ja saattaa tehda iltapaivalla ruuat valmiiksi ja ne sitten hellalla tuntikausia odottavat vaikka me vasta illalla vieraillaan. Pelkaan saavani ruokamyrkytyksen. Ja jos yritan neuvoa ravintolakoulun kayneena niin ei takuulla minua ''yabanci gelinia'' usko.
Asutaan Ankarassa viela muutama viikko ja muutetaan sitten Suomeen.Olen potenut koti-ikavaa jo pari vuotta, saa nahda vielakö sinne kotimaahan sopeutuu.
Jaksamista sinulle!!
ps. anoppia ei tule ikava:)
Tervehdys pitkasta aikaa! Muutin kevaalla tanne Alanyaan ja olemme nyt olleet naimisissa kaksi kuukautta. Vasta nyt saimme netin kotiin ja paasin blogeja lukemaan. Anopin ja kalyn touhut kuulostavat kylla niin tutuilta! Miehen siskot ovat meilla viikkokausia kylassa, ja ruoanlaitto seka siivous tapahtuu juuri kuten kuvailit... On siina kestamista :/
Maria
Jatkoa viela.. On muuten totta etta vieraita ei voi kieltaa tulemasta, vaikka haluaisivat jaada kuinka pitkaksi aikaa. Minulle vaikeaa oli se etta heti naimisiin mentyamme siskot majoittuivat meille vaikka olisin mieluummin ollut rauhassa mieheni kanssa. He paivittelevat kuinka en osaa viela tehda sita tai tata turkkilaista ruokaa (vastahan tulin tanne..) ja jos teen jonkin muun maalaista ruokaa niin siita ei pideta. Pitaa olla pelkastaan turkkilaisia ruokia, se on laadun tae. Ja tietysti ruoanlaitosta seuraavan kaaoksen keittiossa siivoan mina.
Kerran toinen siskoista laksytti minut ihan taysin siita kuinka pitaa istua, tervehtia, tarjoilla ja vaikka mita muuta ihan kuin olisin tehnyt kaiken vaarin. Siita asti olen suoraan sanoen pelannyt etta mita saan kuulla ja tehnyt kaiken ylivarovasti. Joskus jos meinaa hermo menna, olen tehnyt samoin eli makkarissa tietokoneella jolloin siskot ovat olleet tosi loukkaantuneita etten vieta kaikkea vapaa-aikaani heidan seurassaan. Onneksi mieheni ymmartaa ja yrittaa menestyksekkaasti pitaa tunnelman ja valit hyvina :) Nyt en enaa ota siskojen laksytysta yhta vakavasti, teen asiat kuten parhaaksi naen ja yritan vaan ottaa rennosti (ja iloitsen jo siita kun he palaavat kotiin Ankaraan :))
Maria
Kuten monet ovat edellä jo maininneet, parempi antaa tulla ulos kaikki! Tämä on hyvä kanava!
Kuulostaa siltä, että sinä olet hyvin kärsivällinen ja kiltti. Minä olisin varmasti sanonut pahasti jo monta kertaa anopille! :D
Koitahan jaksaa vielä pikkuisen aikaa!
Paljon terveisiä!!
Hei Heli,
Turkkilaisten organisoimiskyky on usein täysi nolla. Meillä oli muutama viikko sitten miehen äiti ja sisko kylässä ja viikko riitti. Ovat kyllä ihan mukavia ja eivät puutu kovinkaan meidän kodin asioihin. Johtunee siitä että mieheni on aika tiukkana heille ettei meidän tapaa elää (turkkilais-eurooppalainen sekamelska) arvostella tai muuteta vieraiden takia. Mieheni on siitä outo turkkilainen että tykkää yökylään tulevista vieraista minuakin vähemmän joten viikko vuodessa riittää meille ja silloinkin tehdään omaa fuusioruokaamme nopeasti säveltäen työpäiviemme jälkeen ja ellei maistu niin jäävät ilman ruokaa. Kuulostaa ehkä kauhealta mutta mun mielestä on parempi ollut olla tiukkana tietyissä asioissa alusta asti koska turkkilaista musta ei tule vaikka ruuvipenkin kautta väänneettäisiin :)Yritä jaksaa äläkä stressaa liikaa, hienoa että raskaus etenee hyvin! Voimia Anatoliasta!
Lähetä kommentti