Meillä meni eilinen ilta aika rennosti. Mieheni on ollut pari päivää pienoisessa nuhassa joten hän ei ollut kovin juhlatuulella. Minä sen sijaan pyrin tekemään illasta hyvän jotta "seuraava vuosikin alkaisi yhtä hyvin". Uurastin keittiössä pari tuntia taas iltaruoan parissa. Listalla oli kasviskeittoa, kisir-salaattia (mieheni suosikki), uunissa paistettua curry-kastikkeista kukkakaalia, kanasnitzelia sekä jälkiruoaksi uunissa tehtyä sütlac-jälkiruokaa, joka on myös mieheni suurin herkku.
Ilta jatkui sitten telkkarin ääressä punaiset alkkarit jalassa. Seurasimme Ota tai Jätä-ohjelman turkkiversiota (Var misin yok musun) viinia siemaillen, mieheni juodessa kuumaa vodka-glögia (nuhanenälle oiva juoma) :) Ohjelmassa oli vieraana Kenan Doğulu joka on yksi lempparilaulajistani. Hän oli myös siellä Suomessa edustamassa Turkkia Euroviisuissa. Oli todella viihdyttävää.
Keskiyön jälkeen kodin ulkopuolella alkoi tapahtumaan. Kaupunkicowboyt (lue: idiootit) räiskivät aseillaan ilmaan autoistaan pitkin katuja. Olkoot tämä sitten jonkinlainen "ilotulitus", mutta minua ei huvittanut yhtään. Mieheni muistuttikin että olet turvassa niin kauan kunnes et työnnä päätäsi ulos ikkunasta tai hyppele parvekkeella katsomassa mitä tapahtuu. Eli tässä toimii sananlasku: Uteliaisuus se vie kissankin hengen. Tai jotain tollaista :D Pysyin visusti sisätiloissa.
Eilen pienessä hiprakassa ostimme myös lentoliput Istanbuliin. Lentolippujen osto alkoholin jälkeen netistä onkin todella kinkkistä, ovat varmaan suunnitelleet nettisivut kännikala-turvallisiksi. Monta kertaa jouduin aloittamaan alusta kun sivut jotenkin "mystisesti" sulkeutuivat (lue: itse ne jotenkin aina suljin). Loppujen lopuksi meidän matka on siis vahvistettu (ainakin niin uskon/muistelen). Lähdetään illalla tiistaina 3. helmikuuta ja tullaan takaisin aamupäivästä 8. helmikuuta eli meillä on Istanbulissa 4 täyttä päivää shopp... siis tapailla tuttuja ja kierrellä paikkoja :) On ollutkin ikävä Sultanahmetin nähtävyyksiä, Taksimin ihmisvilinää, Zeytinburnun bulvaria, katumarkkinoita ja tietty ystäviä. Tarkoituksena olisi myös käydä tervehtimässä vanhoja työkavereita toimistolla.
Meille uuden vuoden aatto ei ole aina täyttä juhlimista. Kaksi vuotta sitten uuden vuoden aattona mieheni isä menehtyi joten sen takia eilenkin mieheni kotona Pazarcikissa luettiin otteita koraanista sekä rukoiltiin. Tästä saatu hyve päätyy kuolleen sielulle, eli apilleni.
Hyvää alkanutta uutta vuotta :)
4 kommenttia:
Hyvää alkanutta vuotta!
Teillä aattoilta sujui näemmä mukavasti :) Punaiset pöksytkin uskollisesti päällä, hyvä! :D Osanotot miehesi isän kuoleman johdosta; ne vuosipäivät on aina aika vaikeita... Se, että se elämä vain jatkuu ja vuodet vain vierii läheisen kuolemasta huolimatta on yhtäaikaa vähän surullista, mutta myös lohdullista...
Nauratti hiprakkainen lentojen varaus. Pitäiskö sun vielä tarkastaa että kuukaudet ja vuodet on varauksessa oikein? ;) Ihkua, että saitte varattua jokatapauksessa ja pääsette rakkaaseen Istanbuliinne :)
Kiitos Maamaa! Meilla meni aika rauhallisesti, mutta teilla naemma oli ollut kalsarit jalassa sittenkin :D Ootko jo selvinnyt krapulasta?
Joo, tarkastin aamulla varaukset ja nayttaa ihan OK:lta :) Mieheni naureskelee edelleen mun eiliselle blondimaiselle varausyritykselle kun olin kokoajan manaillut niiden sivujen "sulkeutumista". Jaa, no hauskaa se on kun saa viihdyttaa :D
Hehe, hyvä kun tarkistit. Mäkin jo meinasin ehdottaa aikataulun tsekkaamista näin päivän valossa :)
minua taalla kanssa alkoi naurattamaan tuo teidan lippujen "varaussysteemi".mutta olihan kyseessa uusi vuosi,ja punaiset pöksyt.siitahan se vain johtui.
tassa jossain meidan nurkallakin kylalaiset ampuilivat.kuului vaan etta pam,pam pam.mina poistun tuolloin myös ikkunan laheisyydesta. harhaluoteja voi lentaa.milloinkahan tama touhu loppuu taalla.
Lähetä kommentti