Vaalit ohi vihdoin: loppuanalyysi ja “voi pe*kule”!

Heräsimme uuteen päivään ja mita näemmekin....

Mersin:

CHP jatkaa edelleen kaupungin johdossa 32 % äänimäärällä, Mersinin kaikki muut kaupungit (Silifke, Tarsus, Erdemli) Mutia lukuunottamatta, ovat MHP:n vallassa. Mutissa vannottiin AKP:n nimeen.

Mutta suurin "bomba" eli pommi tapahtui meidän kaupunginosan johtajan valinnoissa. Viimeiset 5 vuotta täällä on vallinnut CHP. Edellisessä vaalipostauksessa jo esittelin tämän kyseisen henkilön. Tänä vuonna hän ei voittanut vaan voittaja on DTP, kurdipuolue ("voi pe*kule"). Kiitos alueen ison kurdiväestön sekä DTP:n värikkään vaalikampanjan. Mersinin kaupungin muissa kaupunginosissa CHP oli voittamaton, taas kerran. AKP:lla on täällä vain noin 20 % kannatus, vaikka sekin nousi vuoden 2004 vaaleista muutaman prosentin.

Saas nähdä mitä seuraavina viitenä vuotena tällä alueella tulee tapahtumaan. Luulen kuitenkin että DTP aikoo jakaa kaiken huomionsa kurdien asuttamille slummialueille, jotka näyttävät aivan hirveiltä. Hyvä heille, paha meille :) Toivon syvästi kuitenkin että DTP murtaa kaikki ennakkoluuloni heitä kohtaan ja tekevät jotain hyvää alueemme hyväksi.

Turkkia yleisesti katsoessamme AKP menetti jonkin verran suosiotaan vuodesta 2004 joka oli hyvinkin odotettavissa. AKP sai kuitenkin suuren enemmistön kaupungeista haltuunsa ja oli vaalien ylivoimainen voittaja. Yleisesti AKP sai 39 % äänistä kun toiseksi tullut CHP jäi vain 23 %:iin. Vaalit tuntuivat antavan CHP:lle hymyiltävää sillä he pystyivät ensimmäisen kerran AKP:n olemassaolon aikana nakertamaan heidän äänimääräänsä mittavasti.

AKP:n tekemien suurten kädenojennusten kurdiväestöä kohtaan (kurdinkielinen TV-kanava, yliopistoihin opiskelulinjat jne), pääministeri Erdoganin yliluottavainen asenne puolueensa kannatuksesta/maan tilasta, työttömyyden kasvu, ilmaiset kodinkoneavustukset/ruokajonot, maakaasun massiivinen hinnankorotus tänä talvena sekä talouskriisin väheksyminen (kansan mielestä riittäviä ennakkovalmisteluja ei tehty) olivat mielestäni pääsyitä miksi AKP ei näissä vaaleissa päässyt tavoitteisiinsa. Pääministeri Erdoganin antaman ensimmäisen lausunnon mukaan puolueessa tehtäisiin suuria muutoksia (kenkää siis tulossa monelle) sekä tarkkaan tullaan miettimään missä mentiin väärin.

Istanbulissa, CHP kasvatti äänimääräänsä 20 %:sta 36 %:iin (mutta hävisivät kuitenkin), kiitos heidän ehdokkaansa, Kemal Kilicdaroglun hyvin vahvan kampanjoinnin sekä ihmisten yleisen tyytymättömyyden nykyiseen johtoon (AKP). Tyynenä ja rehellisenä tunnettua Kilicdaroglua pidetään myös vahvana ehdokkaana pääoppositiopuolue CHP:n johtoon, jo vuosikymmenet sitä johtaneen, Deniz Baykalin tilalle. Deniz Baykal ei kuitenkaan tunnu väistyvän helpolla, vaikka viimeisissä kolmessa vaalissa CHP:n kannatus ei ole kasvanut. Kilicdaroglun saama äänimäärä saisi olla myös osoitus Baykalille että nyt olisi aika tehdä jotain.

Ankarassa jatkaa odotetusti vallassa oleva AKP, samoin Izmirissä CHP. Antalyassa tapahtui muutos, joka ei ollut odotettua. Viime kauden AKP:n vallassa ollut kaupunki valitsi johtajakseen CHP:n ehdokkaan. Naapurissa, Adanassa käytiin tiukka taistelu MHP:n ja AKP:n välillä, jonka MHP voitti vain 0,3 % erolla eli 2000 äänellä. Luultavasti tätä ei jätetä tähän vaan taistelu jatkuu oikeussaleissa.

Itä-Turkkia pitävät yhä edelleen, ja odotetusti, käsissään kurdipuolue DTP sekä AKP. Sanliurfassa viime vuoden suosittu kaupunginjohtajaa, AKPläistä, Ahmet Fakirbabaa ei asetettukaan ehdolle tälle vuodelle, joten Fakirbaba päätti erota AKP:sta ja asettua ehdolle puoleettomana. Fakirbaba myös täten odotetusti voitti vaalit ja jätti AKP:n miettimään tekemäänsä virhettä. Luultavasti tämän älykkään neuvon pääministerille antanut saakin kenkää...

Tarkempaa tietoa tuloksista: Zaman (turkiksi) ja Hürriyet Daily News (englanniksi)

Mutta loppujen lopuksi, toivottavasti näiden vaalien tulokset ovat vain Turkille hyväksi. Demokratia on puhunut, ugh!