Turkin hullujen päivät :)

Istanbulissa eräs uusi turkkilaista tuotantoa myyvä vaateketju nimeltään MOL ilmoitti avaavansa ensimmäisen myymälänsä 90 % alennuksin. He hehkuttivat telkkarissa hintojen kanssa tuotteidensa laatua sekä alennuksen paljoutta. Kuulema myöhemminkin yllätyksiä tulee ja alennukset ovat kestäviä.

Noh, mitä tapahtui. Liikkeen avautumisen piti tapahtua klo 24.00 ja hullu tarjous kestää klo 06.30 asti.

Suuret ihmismassat kuitenkin MURSIVAT liikkeen oven joten ovet jouduttiin avaamaan jo 22.00.

Sen jälkeen hulluus alkoikin.  KAIKKI tuotteet kahmittiin 1,5 tunnissa, monet varastivat tuotteita maksamatta repien irti hintalaput sekä turvalaitteet. Jopa vaatemannekiinit sekä kukkaruukut lähtivät ryöstelijöiden matkaan. Mukana oli vanhuksia, lapsia ja vauvoja jotka litistyivät massojen alle.  Yksi henkilö sai epilepsia kohtauksen kahakassa. 

Mitä ihmiset eivät tienneet oli että tämä 90 % alennus koski vain ENSIMMÄISTÄ ostamaansa tuotetta. Toinen tuote oli normaalihintainen, tämä vauhditti tietenkin lisää ihmisten ryöstelyä :)

Video tapahtuneesta (ei sovi herkkähermoisille):

Toinen vaihtoehtoinen videolinkki niille joilla ei Youtube toimi:

http://video.haberturk.com/Video.aspx?v_ID=38291

Lopputulos:

Kaiken kaikkiaan liikkeen avajaisiin oli tullut arvioiden mukaan yli 45 000 ihmistä, suurin osa heistä ei edes päässyt liikkeeseen asti. Tiet kauppakeskukseen olivat illalla tuntikaudet tukossa.

Myymälä sai runsaasti ilmaista mainontaa ja tuhannet ihmiset mielenkiinnolla jäävät seuraamaan seuraavaa alennusta.

Vetää hiljaiseksi

 

Olen tarkoituksella ollut hiljainen blogialalla viime päivinä. Kuultuani blogiystävien blogeihin tehdyistä ala-arvoisista hyökkäyksistä, oma blogaaminenkin piti laittaa suurennuslasin alle.  Toivon mukaan tälläiset tyhmät hyökkäykset eivät jatku vaan jokainen arvostaisi blogaajan yksityisyyttä sekä mielipidettä. Jokainen voi perustaa blogin jossa tuoda esiin omia mielipiteitään vapaasti. Turha ruveta toisten blogeja sotkemaan. Raukkamaista.

Uusi viikko alkoi ja aika rauhallisesti ollaan menty muutenkin. Viime viikolla mieheni sai vähän lisätöitä joten lisäeinestiä tiedossa :) Olemme käppäilleet ulkona joka päivä ja nauttineet yllättävänkin lämpimästä ilmasta.

Pari viikkoa vaan jäljellä Istanbulin matkaan. Tuliaisia muille ei olla ostettu yhtään mutta itselleni olen niitä löytänyt kivasti  :D Yhdessä kaupassakin sain suoraan sanottuna pitää kynsin ja hampain kiinni yhdestä valitsemastani vaatteesta, koska 3 ihmistä sitä käsissäni hipelöi ja kehui kuinka kaunis se olisi heidän päällään/tyttärensä päällä. Uskomatonta! Vielä kassalla yksi otti sen kassan tiskiltä käsiinsä ja kyseli onko näitä muita. Sanoin vain kassaneidille että mun pitää ostaa se tosi nopeasti koska pian en tule sitä näkemään. Se on mun! Mä näin sen ensin! :D

Ensi viikolla ollaan vähän kiireisiä koska tännepäin on tulossa pari ystäväperhettä joiden kanssa tapaamme. Ensi tiistaina menemme myös Adanaan toivon mukaan aloittamaan hoidot nyt kunnolla.  En aio tällä kertaa kovin paljoa hoidoista kirjoitella, koska pelkään niin paljon että "nazar" (paha silmä) vesittää koko jutun. Sanon vain nyt että kahden seuraavan kuukauden sisällä voi jotain tapahtua, lopputuloksen kyllä ilmoitan :)

Ruokapuolella en ole kovin erikoiselle linjalle lähtenyt. Viime viikon erikoisuus oli paistinpannulla tehty margarita pizza, jonka reseptin näin Martha Stewartin ohjelmassa. Se oli tosi helppo, yllättävän nopea ja maukas iltaruoka, suosittelen.

Ohjeen löydätte täältä (videon kanssa, englanniksi): Simple Suppers Margherita Pizza

Toivon kaikille hyvää alkuviikkoa :)

Keskiviikko keskellä viikkoa

Viikonloppuna ei tapahtunut mitään kovin erikoista. Ainoa mainittava asia on että törmäsimme mieheni serkun mieheen, jotka ovat olleet meille yli vuoden "suuttuneita" syystä, joka ei edes minuun ja mieheeni liity. Mainitaakseni tämä ongelma on myös aikoja sitten asianomaisten ohelta ratkaistu sekä serkut itse ovat tehneet monia anteeksiantamattomia virheitä, mutta näiden serkkujen vihanpito meitä kohtaan vain jatkuu...hohhoijaa. Juttelimme asiasta serkun miehen kanssa sitten ja ilmaisimme kantamme selvästi. Eipä ole sen jälkeen heiltä mitään kuulunut. Ei sen puoleen, eipä ole minulla kovin paljon intoa pitää yhteyttä ihmisten kanssa jotka voivat omien virheidensä takia olla vihaisia meille näin pitkän ajan.

Viikko jatkui yhtä rauhallisesti. Olemme vain olleet kotona. Huomenna olisi tarkoitus käydä poliisilaitoksella hakemassa mun oleskelulupani, samalla ehkä kipaistaan kipassa :D Tänään tuli myös sähkölasku: 150 TL eli 75 EUR, talvilämmitys on kallista :(

Uutispimento jatkuu ja olen todellakin kyllästynyt telkkarissa sodan uhreilla mässäilyllä. Joka kanavalla näytetään päivittäin uhreja, pommeja, itkeviä lapsia ja naisia. Siis todella ahdistavaa. Eikä tässä nyt oikein ole mitään tehtävissä kun vain katsoa. Eilen myös 10 Gazassa loukkaantunutta palestiinalaista lennätettiin Ankaraan hoidettavaksi. Enemmänkin olisi haluttu tuoda mutta neuvotteluissa ei myönnetty kuin 10 loukkaantunutta.

Tässä haluankin kysyä teiltä että mikä on teidän mielestänne kaikkein tehokkain tapa jolla palestiinalaisia voitaisiin auttaa? Miten yksilö voi vaikuttaa tähän konfliktiin? Rahalahjoitukset? Rauhanmarssit? Mielestäni rauhanamarssit ovat aivan turhia, niistä ei pahemmin ole ollut apua niin Irakin sodassa kuin tässäkään konfliktissa. Israil viisveisaa kansainvälisestä mielipiteestä. Rahalahjoitukset taasen tuntuvat olen turhia kun Israil pommittaa myös apujärjestöjen sairaaloita sekä turvapaikkoja sekä vaikeuttaa apujärjestöjen toimintaa. Olemme tästä huolimatta antaneet pienen summan eräälle avustusjärjestölle.

Boikotista ollaan myös puhuttu monella palstalla. Me olemme mieheni kanssa jo pitkään boikotoineet israliliaisia ja amerikkalaisia tuotteita/yhtiöitä kuten Coca-Cola company (Fanta, Sprite, Damla), Pepsi, McDonalds, Burger King. Samoin Nestle, Nescafe, Danone (hyvästi rakastamani Activia), Shell sekä British Petrol ovat boikottilistalla. Jos tällä on jonkinlainen vaikutus, edes pienoinen Amerikan tai Israilin talouteen niin olemme tyytyväisiä. Monet eivät tunnu uskovan boikotin vaikutuksiin mutta mielestäni se on parasta mitä voimme tehdä. Onneksi Turkissa on todella monia turkkilaisia tuotteita, joilla voidaan helposti korvata ylläolevien yritysten tuotokset ja samalla tietenkin tuetaan turkkilaista tuotantoa.

Facebookissa on perustettu ryhmiä joihin sadat tuhannet ihmiset ovat liittyneet. Auttavatko nämä? Pystymmekö vaikuttamaan mitenkään? Uskon että monen toiveet on Obamassa, mutta en usko että hän mitään pystyy tekemään. Amerikka on niin juutalaiskorruptoitunut että Amerikalla ei ole varaa olla Israilia vastaan.

Katsokaa sivustoa : http://www.ifamericansknew.org/

Mistä on talvi tehty....

 

 

  Lämpötilan tarkkailusta...

 

 

 

 

 

Narsissien lumoavasta tuoksusta...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasoista C-vitamiinia....

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  Luonnon uudestisyntymästä...

 

 

 

 

 

 

Ja hyvästä mielestä..... :)

Aurinkoinen perjantai

Viikon viimeinen päivä oli taas upean auringonpaisteen säestämä vaikka en mitään erikoista tehnytkään. Maailman ja Turkin tuoreet uutiset alkoivat ahdistaa luettuani koko päivän eri nettilehtiä. Minulla välistä nousee ahdistuessani verenpaine joka sitten aiheuttaa esim hirveetä nälkää ja närästystä. Tämä päivä meni siis ahmiessa ja sulatellessa. Onneksi on kivennäisvettä tarjolla, se auttaa :) Samoin pari närästyslääkettä.

Ennen Turkkiin muuttoani minulla oli pelkästä koulu - ja työkiireistä johtuva korkea verenpaine, jonka takia sain ravata terkkarilla tarkastuksissa. Täällä Turkissa kun olen pistänyt ruokavalion remonttiin (kotona tehtya ruokaa, paljon he/vi:ä, ei koskaan fast-foodia), rentoutunut ja elämä on muutenkin rauhoittunut, on myös verenpaine pysynyt normaalina todella pitkään. Tulee kuitenkin vastaan tälläisiäkin päiviä, valitettavasti.


Iloisemmissa merkeissä, tänään on myös isäni 60-vuotissyntymäpäivä! Hän viettää sitä arvokkaasti ulkomailla, Kuubassa asti :) Olenkin yrittänyt useasti soittaa mutta ei taida päivänsankari päivystää puhelimen vieressä. Me aiotaan mieheni kanssa järjestää juhlat sitten kun isäni taas tänne vierailulle tulee toukokuun alussa. Kyllähän noita pyöreitä vuosia tulisi juhlia koko vuoden läpi, eikö? :) Paljon onnea sinulle isä syntymäpäivänäsi! :)

Mieheni myös jätti hakemukseni oleskeluluvan pidentämiseen. Maanantaina kuulema on valmis. Ihanan nopeata toimintaa :) Hän käväisi myös pormestarin luona muuttamassa kunnallisvaaleja varten omat osoitetietonsa vaalirekisteriin. Sekin on kuulema maanantaina valmista.

Mieheni on vankka äänensä käyttäjä joka vaaleissa, hän haluaa EHDOTTOMASTI äänestää vaikka sairaspediltä. Hän myös patistaa äitiään ja siskoaan äänestämään, vaikka eivät pahemmin politiikasta tajua. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää oppia vaikuttamaan maan tilaan, äänestämällä mitä tahansa kannattamaansa puoluetta. Itsekin haluan aina äänestää Suomen vaaleissa, kunhan siihen on mahdollisuus. Harmitellen joudun kuitenkin täällä Mersinissä tyytymään olooni ilman äänestysmahdollisuutta, sillä vain Suomen konsulaateissa Istanbulissa ja Ankarassa voi ääntä käyttää. Turkin kansalaisena varmasti tulen äänestämään joka vaaleissa. Se on minulle myös tärkeää, olla demokraattisesti vaikuttamassa asumani maan tulevaisuuteen.

Tällä hetkellä seurataan Acunia Show TV:llä ja haaveillaan mitä huomenna voitaisiin tehdä :)

Oikein mahtavaa viikonloppua kaikille !!! :)

Tämä päivä MAHTAVA :)

Tämä päivä oli lähellä täydellistä. Aamulla nukuin pitkään eli yli kymmeneen. Ulkona paistoi AURINKO!!! Vieläpä pilvettömältä taivaalta. Voi että kun se teki hyvää. Koti täyttyi taas valosta ja lämmöstä. Parvekkeen ovet piti heti pistää auki ja tuulettaa. Aamupalakin syötiin nautiskellen lämpimällä leivällä ja ihanilla juustoilla.

Aamupalan jälkeen lähdimme markkinoille jotka tuntuivat pursuilevan taas herkullisia hedelmiä. Täytettiin kärryt täyteen kaikkea mitä mieli teki. Naurettiin myös hinnoille sillä ostettiin yhteensä 11 kg sitrushedelmiä (appelsiini, mandariini, sitruuna, greippi) kahdella eurolla!! Mieheni heti rupesi puristamaan mehua niistä :)

Markkinoiden jälkeen meillä oli tekemistä kaupungilla. Kävimme pormestarin (valilik) luona hakemassa papereita mun oleskelulupaa varten, kalamarkkinoilla ostamassa kalaa sekä kopioimassa mieheni kokeita koulua varten. Auringonpaisteessa tuntui että olisi kesä tullut. Katsottiin myös että auringossa olisi ollut 25 astetta :)

Kotiin tullessamme valmistin meidän illallisen: paistoin pannulla ostamamme hamsi-kalat sekä tein runsaan vihersalaatin.

Ruoan jälkeen pääsin sitten suihkuun ja voi että kuinka aurinkoenergia oli lämmittänyt veden: se oli kiehuvaa!! Nautin pitkät ajat kuumassa suihkussa ja pesin koko viime päivien harmauden pois.

Illalla olemme katsoneet telkkaria ja nauttineet iltakahvit/glögit (mieheni kun tykkää sitä juoda). Nyt seuraan uutta tv-sarjaa nimeltään "Yabanci gelin" eli ulkomaalainen morsian. Ohjelma on ns. reality-ohjelma jossa 10 ulkomaalaista tyttöä ja heidän sulhasehdokkaansa sekä sulhasten äidit (anopit siis) asuvat BB-tyyliin samassa kodissa. Tutustuvat toisiinsa ja tietty tulevalle anopille pitää sitten tuleva morsio hyväksyttää :) Suurin osa tytöistä on Venäjältä/ex-NL-maista ja Turkin naapurimaista tulleita, jotenkin "yllättäen" kaikki ovat malleja :D Yksi raukkaparka on myös norjalainen... saas nähdä minkälaisen kuvan ulkomaalaisista naisista/morsiamista tämä ohjelma antaa. Päävoittona (voittajaparille) on 50000 EUR.

Lämpöä mieliin ja sydämiin

 

Laitan tähän reissuillamme ottamiamme kuvia ympäri Turkkia lämmittämään meidän kaikkien mieltä :)

 

 

 

 

  Vene Ayvalık-rantakaupungin edessä Balikesirin läänissä.

 

 

  Hiekkaranta jossain välillä Ayvalik -  Foca

 

 

 

 

 

 

Izmirin iltanäkymä Kordon-rantakadulta

 

 

     

 

  Pamukkale (puuvillalinna) loistaa kesäisessä ilta-auringossa

 

 

 

 

    Fethiye (sateenkaari, tämä on sinulle)

 

 

 

 

  Ölüdeniz - kuuluisa hiekkaranta, maailman kolmanneksi kaunein ranta

 

 

 

 

Kappadokia- kivimuodostelmien ja historian aarrearkku.  Muodostelmat muistuttavat kyllä jotain tiettyä juttua... (K-18)

 

 

 

Ahh, tule kesä suloinen....

Talvi jatkuu

Enpä ole taas pitkään aikaan kirjoitellut kuulumisia. Eipä niitä erikoisesti ole. Tämä viikko alkoi maanantain sähkökatkoksella. Sen jälkeen onneksi on sähköt pysyneet päällä mutta talvinen arki, harmaus ja tylsyys on hiipinyt sisään. Ulkona sataa koko ajan tai pienillä väliajoilla. Kadut tulvii ja on kylmä.

Kotona meillä on käytössä olkkarissa infrapuna-lämmitin ja makkarissa normaali ilmastointilaite, eikä tuo olkkarin lämmitin välistä tunnu riittävän edes. Sen käyttöä vaikeuttaa tietty myös se, että jos sen avaa todella isolle, menee koko kodin sähköt :) Tää asunto on kyl niin hienosti sähkötetty että bravo vaan suunnittelijalle. Pistorasioita on vain yksi tai kaksi per huone. Plus että sulakkeita on tosi vähän verrattuna asunnon kokoon. Tämän takia pitää kokoajan olla varuillaan että mitä sähkölaitetta käyttää milloinkin. Uunia en voi käyttää minkään muun sähkölaitteen kanssa keittiössä, samoin kylppärin vedenlämmitintä ei voi pitää päällä samaan aikaan muun kuin telkkarin kanssa. Meneeköhän Suomessa asunnoista koskaan sulakkeet?

Tällä viikolla ollaan myös puuhailtu mun oleskeluluvan kanssa. Se meni jo umpeen 29. joulukuuta mutta mulla on vielä 15 päivän lisäaika anoa lupaa uudestaan. Kansalaisuudesta ei ole vielä mitään kuulunut, joten joudun pidentämään oleskelulupaani eli maksamaan lisää maankäyttövuokraa siitä että täällä saan tallustella :) Ajattelimme pidentää vain kahdeksi kuukaudeksi. Olen positiivisellä mielellä että tämän seuraavan kahden kuukauden sisällä se kansalaisuus sieltä tipahtaa :) Parhaimmissa tapauksissa se on tipahtanut parissa kuukaudessa meidän poliisilaitoksen ulkomaalaisosaston mielestä, joten laskelmieni mukaan tän kuun lopulla voisi jo se kirje tullakin :)

Mieheni on myös ollut kiireinen omien koulujuttujensa kanssa. Tällä viikolla hän pitää tämän lukukauden (1. kausi päättyy tammikuun lopulla) viimeiset kokeet joiden valmisteleminen vie aikansa. Huomenna miehelläni on vapaapäivä ja sekin on jo suunniteltu aivan täyteen kaikkea menoa. Pitää käydä pormestarin luona hakemassa papereita minua ja miestäni varten, sitten kopioimaan koepaperit valmiiksi sekä pitäisi vielä käydä markkinoilla ostamassa ens viikon ruoat. Ja vielä lupasivat sadetta....

Yritän lisätä jotain piristystä talven harmauteen...

Me, myself and I

Tämän haasteen nappasin mukaani Sateenkaaren blogista :)

OLEN: Heli, ex-stadilainen, tuleva turkin kansalainen.

TEEN: mitä haluan. Enimmäkseen kuitenkin kotitöitä :)

OSAAN: olla kärsivällinen, kuunnella ja auttaa.

KYTTÄILEN: kaikkia mahdollisia blogeja, naapureita sekä tietty miestäni :D

SALAILEN: omia ja muiden salaisuuksia.

KÄYTÄN: tietokonetta

OLEN HAKA: etsimään tietoa asioista. Oppimaan uutta.

OLEN PARHAIMILLANI: ennen parasta ennen- päiväystä (kait se tulee vastaan joskus 50 vuoden päästä, mieheni tietää paremmin :D).

OLEN SURKEA: kirjoittamisessa.

TOIVEAMMATTINI: lapsuudessa haaveilin delfiinien kouluttajasta, ratsastuksenopettajasta ja nyt varmasti, kotiäidistä jolla delfiinejä ja hevonen :)

MIKÄ VIHANNES OLISIN: Peruna. Peruna on pyöreä, peruna on soikea. Peruna on ruoka ihan oikea :)

EKA KERTA: Elämä on täynnä ekoja kertoja, monia siis vielä edessäpäin.

MINNE ET HALUAISI JOUTUA: keskelle sotaa.

MINNE HALUAISIT JOUTUA: paratiisisaarelle luksus hotelliin koko loppuelämäksi.

MINKÄ MAALAISEKSİ SINUA LUULLAAN: Englantilaiseksi, venäläiseksi, saksalaiseksi, ruotsalaiseksi (otin tämän loukkauksena) ja parhaimpana, serbialaiseksi (siis täh?!).

MIKÄ OLIT EDELLISESSÄ ELÄMÄSSÄ: kun kysymyksessä on MIKÄ niin vastaan aasi. Itsepäisyys ja laiskuus periytyvät varmasti sieltä. Osaan tietty olla myös söpö :D

MITEN HOROSKOOPPISI OSUU KOHDALLEEN: Sekoittelen niitä sillä olen kaksoset/rapu. (syntynyt juuri rajalla) Aika hyvin osuu kuitenkin.

IHANNEMIEHESI/NAISESI:menin hänen kanssaan naimisiin/Kuningatar Rania.

MITÄPÄ TEET SEURAAVAKSI: imuroin kämpän

MISSÄ MENEE RAJA: Järjellisen ja järjettömän välillä.

INTOHIMOSI: Fazerin suklaa

ONKO MATTI JA MERVI YHDESSÄ: Elämän suuria kysymyksiä. Haloo iltalehdet päivitystä!!

MAINITSE KOLME SUOMEN PARASTA PAIKKAA: Mummola, Hietalahden kirpputori, marketin karkkikäytävä.

ERIKOISIN PAIKKA,MISSÄ OLET NUKKUNUT: Lapsena maton alla :)

OLETKO OLLUT HIRVEÄSSÄ JIIRISSÄ: Humalassa? En onneksi, kohtuudella kaikkea :)

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT PULAAN: lapsena monestikin, nykyään en.

OLETKO ITSE ALASI TYYPILLINEN EDUSTAJA: Olen kait, täällä on paljon kotirouvia.

OLETKO TILANNUT TV-SHOPISTA: En vaikka ne sata kertaa sanoisivat "Eikä tässä vielä kaikki".

KUULUISIN IHMINEN,JONKA OLET TAVANNUT: Täällä Turkissa tapasin/kättelin silloista Matkailuministeriä, Atilla Kocia sekä Turkish Airlinesin pääjohtajaa Temel Kotilia.

TYPERIN ASIA,JOSTA OLET KILPAILLUT: On näitäkin varmasti, mutta en muista. Lyön kyllä vetoa tyhmistä asioista, kuten voiko pussillista vettä lämmittää kaasuhellalla niin ettei pussi halkea. Vastaus on ei :D

PISIN MATKA,JONKA OLET KÄVELLYT: Istanbulissa varmasti käveltiin 20 kilometriä kierrellessämme paikkoja turistien tapaan.

MIHIN KUNINGASPERHEESEEN HALUAISIT KUULUA: Niihin jolla on eniten rahaa ja vähiten velvollisuuksia tietenkin!

TYPERIMMÄN NÄKÖINEN TRENDIVILLITYS,JONKA MUISTAT: Ne 80-luvun ilmavat pussihousut :) Plus Crocsit!!!!

KUINKA SYVÄLLÄ/ALHAALLA OLET KÄYNYT: En muista nimeä, mutta jossain kaivoksessa on tultu käytyä lähellä Lohjaa?

KOSKA KÄVIT VIIMEKSI LENKILLÄ: En syö lenkkimakkaraa.

MITÄ ASENNEVAMMOJA SINULLA ON: En voi sietää kieroilijoita sekä ihmisten väärinkäyttäjiä. Asennevamma löytyy myös työuraa kohtaan, olen laiska :D

KEIHIN SUHTAUDUT ENNAKKOLUULOISESTİ: Kaikkitietäviin ja politiikkoihin.

ONKO TV-LUPA MAKSETTU: Ei onneksi ole tätä murhettä Turkissa.

MINKÄ MERKKISILLÄ AUTOILLA OLET AJANUT: Toyota forever! :)

OLETKO KOSKAAN JOUTUNUT TOSITILANTEESEEN JA JOS NIIN MISSÄ: Viimeisin Marmariksen Akyakassa jossa emme löytäneet lankoni puolison kanssa lankoni poikaa korkea-aaltoisesta merestä pariin tuntiin. Ilmoitettiin jo sotilaspoliiseille, mutta poika löytyikin kunnossa.

MITÄ HALUAISIT TUNNUSTAA MUILLE TÄSSÄ JA NYT: Jätin AMK:n kesken vieläpä vikana vuoten...iiikss...*nolottaa*

Haastan tähän meemiin Ebrufin:in, Maamaa:n ja Itkupilli:n :) Kaikki muutkin halukkaat olkaa hyvä, napatkaa mukaanne :)

Tänään oltiin pimennossa

Meillä oli tänään koko päivän kestävä sähkökatkos. Alkoi klo 8.30 ja päättyi noin puoli tuntia sitten. Ei ollut kivaa värjötellä kylmässä kämpässä peittojen alla, kun ei oikein mitään voinut tehdä. Kotona oli järjesteltävää, ne järjestelin ja siistin paikkoja. Sen jälkeen alkoikin tuntien odotus :) Ruoka syötiin romanttisesti kynttilänvalossa. Illaksi suunniteltiin jo karkumatkaa jonnekin ostoskeskukseen, mutta sähköt sitten lopulta tulivat. Pyykkikone pyörii, tee hautuu ja vihdoinkin pääsen suihkuun! :D

Eilen Marmariksessa, tänään Mersinissä, meneeköhän ne aakkosjärjestyksessä? :)

Sunnuntaishoppailua :)

Eilen oltiin vain kotona, joten tänään päätettiin tehdä jotain. Sää oli todella huono: kylmä, sateinen, harmaa. Mitä tälläisenä päivänä tulee tehdä? No tietenkin shoppailla :D

Me söimme aamupalan ja aamupalan jälkeen valmistin illallisen etukäteen että kotiintullessamme olisi heti valmis ruoka pöytään :) Tänään me syötiin nohut (kikherne)-ruokaa, joka on hyvin yksinkertainen mutta herkullinen. Ekaksi lihakuutiot kypsennetään kattilassa ja lisätään joukkoon silputtu sipuli. Sipulin pehmennettyä joukkoon lisätään 2-3 rkl tomaattipyreeta tai paprikapyreeta (tulista tai mietoa), sen jälkeen vähän kuumaa vettä, kiehauta. Lisää haluamasi mausteet (chili, mustapippuri, suola, lihaliemikuutio). Anna vielä hetken kiehua. Lisää kikherneet ja sekoita. Lisää kuumaa vettä niin että kikherneet ovat peittyneet. Keitä painekattilassa 25 minuuttia, normaalissa kattilassa 45 minuuttia. Syödään säilykepippurien (tursu) ja riisin kanssa.

Suuntasimme autollamme ensimmäiseksi Forum-kauppakeskukseen, jossa vietimme pari tuntia. Mitää ei tullut ostettua, sillä hinnat ovat vielä kalliita. Parin kuukauden päästä kaikki talvivaatteet ovat loppuunmyynneissä, jolloin todella halvalla löytää hyvää tavaraa :) Mielessä on myös tietty Istanbulin katumarkkinat, joita varten aion säästää rahaa. Kärsivällisyys on siis valttia :) Oli kuitenkin kiva hypistellä kaikkea kivaa uutta ja haaveilla mitä voisin sitten myöhemmin ostaa.

Forumista lähtiessämme mieleeni muistui Ebrufinin blogista lukemani Kipan 1 ja 2 TL:n päivät, joten eikun suuntaus kohti Kipaa. Siellä olikin sitten sotatanner valmiina ihmisten etsiessä kuumeisesti alennustuotteita ja tapellessa viimeisistä kappaleista :D Me hiljaisesti sivulta seurailimme tapahtumia ja teimme löytöjä. Oli kyllä todella halpaa! Taas tuli ostettua aivan liikaa, etenkin herkkuja :) Tuolla on kaapissa odottamassa pari palaa suklaakakkua sekä kermavaahdolla täytettyjä suklaakuorutettuja munkkeja, nam :P


Seuraavalle viikolle meillä ei ole mitään erikoista suunnitteilla. Pikkuhiljaa täytyy ruveta ostamaan tuliaisia Istanbulin tutuille ja ystäville. Ruokalistaa erityisesti mietin. Maanantaina teen taas täytettyjä paprikoita, loppuviikosta mieheni haluamia hampurilaisia. Yhtenä päivänä on ehdottomasti hamsia tehtävä. Opin muuten wikipediasta että hamsi on sardiini :) Enpä olisi Suomessa asuessani pystynyt kuvittelemaan että joskus rakastaisin sardiineja :)

Hyvää alkuviikkoa kaikille :)

Uusi vuosi lähtenyt käyntiin hienosti

Meidän uusi vuosi lähti käyntiin todella mukavasti. Eilen oli mieheni vapaapäivä ja aurinkokin paistoi joten lähdettiin heti aamupalan jälkeen ulos. Köpöttelimme meren rannalle asti jutellen niitä näitä. Mieheni myös soitti pari puhelua ystävilleen Istanbulissa ilmoittaen että ollaan tulossa. Löydettiin siis lopulta jotkut joiden luokse mennä asumaan :)


Tilasin myös meille parin viikon koejakson Today´s Zaman sanomalehteä, joka alkoi tulla eilen. On ihanaa taas lukea aamupalalla kotiintuotua sanomalehteä. Myöhemmin ehkä tilaamme sen pariksi kuukaudeksi jos vaan rahatilanne/lehden laatu meitä miellyttää.

Meidän kesästä asti itsetuhoinen ja selvästi masentunut sitruunapuumme on myös virkistynyt jopa että kaksi selvää nuppua on nähtävillä :) Myös oksista on alkanut kasvaa uusia varvuja joista toivon mukaan kehkeytyy taas upea pikku puu. Olenkin koko syksyn pitäytynyt tarkasti anoppini antamassa elvytyspaketissa, johon on kuulunut vitamiinit, teenjätösten sekoittaminen multaan sekä hempeät puheluhetket :) Olen pariin kertaan kyllä näyttänyt puulle lipokasta ja manannut että rupeaisi jo pikkuhiljaa kasvamaan tai loppu ei ole hyvä :D Ehkä tästä johtuen se sitten piristyi. Olen kuitenkin iloinen sillä sitruunoiden lisäksi kesäisin sen kukat ovat upean tuoksuisia :)

Tänään on taas perjantai ja viikonloppu edessä :) Ei tässä vielä oikein tiedä mitä tekisi, ehkä mennään piknikille jonnekin taas. Ehkä maataan vain kotona. Tänään siivosin kämpän taas tiptop kuntoon ettei viikonloppuna tarvitse nostaa pikkusormeakaan. Tänään aurinkokin paistoi joten päästään suihkuun, jee! Jos joku miettii asiayhteyttä niin meidän vesi lämpenee aurinkopaneeleilla, joten tänään on siis lämmintä vettä tarjolla :) Muina aikoina ollaan käytetty sofbenia eli vesilämmitintä suihkussa, mutta se ei lämmitä vettä yhtä hyvin kuin aurinko.

Ja illaksi teen meille spagettia kasviskastikkeella ja päälle tietenkin juustoa :P Nam! Nyt keittiöön puuhastelemaan.


Hyvää vuoden ensimmäistä viikonloppua kaikille! :)

Uusi vuosi ja uusi raha: Türk Lirasi

Uusi vuosi toi myös turkkilaisten elämään uuden rahan: Türk Lirasin = TL:n. Sanoimme hyvästit siis entiselle YENI (uusi) Türk Lirasi:lle ja palasimme vanhaan, normaaliin Türk Lirasiin eli turkin liiraan.

Uudet setelit ovat erikokoisia ja näköisiä kuin vanhat. Uutuutena on 200 Liiran seteli.
Kolikot ovat arvoiltaan 1, 5, 10, 25, 50 Krs ja 1 liira. Vuoden 2009 loppuun asti voi vielä vanhoja YTL-rahoja käyttää.

Uusia rahoja voi ihailla tässä osoitteessa:
http://fotogaleri.ntvmsnbc.com/detay.aspx?categoryID=9&galleryID=1664&picID=0&dp=1

Näitä uusia rahoja on kritisoitu siitä että Atatürkin kuvaa ei ole kuin yhdellä puolella. Vanhoissa rahoissa suurimassa osassa Atatürk oli kummallakin puolella seteliä. Voi luoja mitä palvontaa!!

Turkin rahayksiköt olivat vuotta 2005 ennen todella pitkän ajan tuhansia ja miljoonia, jonka takia vielä todella monet puhuvat rahoista "miljoonina" eikä yksikössä, kuten pitäisi. Etenkin Mersinin markkinoilla on vielä KAIKKI hinnat vanhoissa yksiköissä. Niistä olen jo huomauttanut pari kertaa mutta hekotellen selitellään että kaikki on näihin vanhoihin numeroihin tottuneet. Mitä siis vaihtamaan. Niinpä... välistä on helppo ymmärtää miksi Turkki ei kehity mihinkään suuntaan.

Vielä ei ole meidän käsiimme löytynyt uusia rahoja, vaikka niitä olisi pitänyt jo eilisestä lähtien automaateista saada. Täällä Mersinissä me saatiin vielä vanhoja rahoja. Onko joku saanut jo hipelöidä näitä uutuksia? :)

Uteliaisuus vei voiton..

Miten te juhlitte uutta vuotta? Tuliko tehtya lupauksia uudelle vuodelle? Onko ne jo rikottu? :D

Vuoden ensimmäiset tunnit

 

Meillä meni eilinen ilta aika rennosti. Mieheni on ollut pari päivää pienoisessa nuhassa joten hän ei ollut kovin juhlatuulella. Minä sen sijaan pyrin tekemään illasta hyvän jotta "seuraava vuosikin alkaisi yhtä hyvin". Uurastin keittiössä pari tuntia taas iltaruoan parissa. Listalla oli kasviskeittoa, kisir-salaattia (mieheni suosikki), uunissa paistettua curry-kastikkeista kukkakaalia, kanasnitzelia sekä jälkiruoaksi uunissa tehtyä sütlac-jälkiruokaa, joka on myös mieheni suurin herkku.

Ilta jatkui sitten telkkarin ääressä punaiset alkkarit jalassa. Seurasimme Ota tai Jätä-ohjelman turkkiversiota (Var misin yok musun) viinia siemaillen, mieheni juodessa kuumaa vodka-glögia (nuhanenälle oiva juoma) :) Ohjelmassa oli vieraana Kenan Doğulu joka on yksi lempparilaulajistani. Hän oli myös siellä Suomessa edustamassa Turkkia Euroviisuissa. Oli todella viihdyttävää.

Keskiyön jälkeen kodin ulkopuolella alkoi tapahtumaan. Kaupunkicowboyt (lue: idiootit) räiskivät aseillaan ilmaan autoistaan pitkin katuja. Olkoot tämä sitten jonkinlainen "ilotulitus", mutta minua ei huvittanut yhtään. Mieheni muistuttikin että olet turvassa niin kauan kunnes et työnnä päätäsi ulos ikkunasta tai hyppele parvekkeella katsomassa mitä tapahtuu. Eli tässä toimii sananlasku: Uteliaisuus se vie kissankin hengen. Tai jotain tollaista :D Pysyin visusti sisätiloissa.

Eilen pienessä hiprakassa ostimme myös lentoliput Istanbuliin. Lentolippujen osto alkoholin jälkeen netistä onkin todella kinkkistä, ovat varmaan suunnitelleet nettisivut kännikala-turvallisiksi. Monta kertaa jouduin aloittamaan alusta kun sivut jotenkin "mystisesti" sulkeutuivat (lue: itse ne jotenkin aina suljin).  Loppujen lopuksi meidän matka on siis vahvistettu (ainakin niin uskon/muistelen). Lähdetään illalla tiistaina 3. helmikuuta ja tullaan takaisin aamupäivästä 8. helmikuuta eli meillä on Istanbulissa 4 täyttä päivää shopp... siis tapailla tuttuja ja kierrellä paikkoja :) On ollutkin ikävä Sultanahmetin nähtävyyksiä, Taksimin ihmisvilinää, Zeytinburnun bulvaria, katumarkkinoita ja tietty ystäviä. Tarkoituksena olisi myös käydä tervehtimässä vanhoja työkavereita toimistolla.

Meille uuden vuoden aatto ei ole aina täyttä juhlimista. Kaksi vuotta sitten uuden vuoden aattona mieheni isä menehtyi joten sen takia eilenkin mieheni kotona Pazarcikissa luettiin otteita koraanista sekä rukoiltiin. Tästä saatu hyve päätyy kuolleen sielulle, eli apilleni.

Hyvää alkanutta uutta vuotta :)