Turkkilaista musiikkia sunnuntain iloksi...

Olkaa hyva, Bedük - Automatik




Näin tämän videon eilen uutisissa ja heti jäi mieleen todella hauskana. Unohtamatta tietenkään laulua joka on mahtava...just hyvä bailubiisi. Varmasti ensi kesänä soi useassakin baarissa...

Videossa näytetty häät sekä sünnet (ympärileikkaus) juhlat on 90-luvun tyyliin tehty. Turkkilaista kulttuuria ja diskomusaa, all in one :)

Heille jolla ei youtube näy, alla oleva video toimii. Alussa muutaman sekunnin mainos.

Yhden sanan haaste: only in English ladies...

 

Pakenin taas hetkeksi tänne blogimaailmaan teitä viihdyttämään. Blogitse haastoi minut tähän haasteeseen. Haaste aiheutti minussa aluksi hilpeyttä koska sana meme itsessään tarkoittaa tissiä turkiksi....hihih. Lapsettaa :) Mutta huomasinkin että kysely on aika vakava.

Here we go!

The most difficult part of this meme is, that you can only answer the questions with

a single word.

1. Where is your cell phone? Table

2. Where is your significant other? Sofa
3. Your hair color? Natural
4. Your mother? Helpful
5. Your father? Traveller
6. Your favorite thing? Chocolate
7. Your dream last night? Weird
8. Your dream/goal? Richness
9. The room you’re in? Living
11. Your fear? Snakes
12. Where do you want to be in 6 years?  Peace
13. Where were you last night? Home
14. What you’re not? Fat
15. One of your wish-list items? Horse
16. Where you grew up? Finland
17. The last thing you did? Showered
18. What are you wearing? Clothes
19. Your TV? On
20. Your pet? Birds
21. Your computer? Mini
22. Your mood? Relaxed
23. Missing someone? No

24. Your car?  Great
25. Something you’re not wearing? Bra :P
26. Favorite store? Clothing
27. Your summer? HOT
28. Love someone? Yes
29. Your favorite color? Red

30. When is the last time you laughed? Evening
31. Last time you cried? Yesterday

The other part of the challenge is to nominate five people to take up the challenge on their own blogs. Eli seuraajani tälle tiss.....siis memelle ovat seuraavat bloggaajat:

1.  Elegia

2. Sateenkaari

3.  Ekku

4.  Itkupilli

5. eurabia

Onnea voittajille ja toivon mukaan meme hölskyy pian myos heidan blogeissaan :)

Kyllä on ollut kiireitä!

 

Tämä päivä on ollut aamusta asti yhtä menoa ja meininkiä. Tuntuu että siivoaminen tai jonkun paikan järjestely ei koskaan lopu. (Itkupilli, seuraava kohta sinua varten :D) Tänään olen aamusta klo yhdeksästä lähtien pessyt parvekkeet, järjestellyt vieraiden huoneet sekä petaamaalla valmiiksi heidän petinsä, tein ruokaa, pesin vessat, laitoin kaikki pöytäliinat ja viltit koneeseen, tiskasin, imuroin, pyyhin pölyt, putsasin lintujen häkit ja vaihdoin kanarian alustan kokonaan koska alakerran linnut syövät sanomalehtien läpi :)  Tuolla välillä pystyin lepäämään n. 45 minuuttia kunnes mieheni soitti Adanasta että ovat tulossa.  Mieheni tänään meni siis Adanaan hoitamaan meidän lapsettomuusraporttia sekä joitain auton huoltoja. Huollot tehtiin nopeasti mutta tietenkin, valtionsairaalan tavoin, taas tuli ongelmia raportin saamisessa!

Kuulema mieheni pitää käydä urologin puheilla ennen kuin raportti voidaan virallistaa. Ja tätähän ei tietenkään kukaan muistanut kertoa ekalla kerralla.  Ja kaikkein parasta tässä kaikessa on se, että sairaalan urologien kaikki ajat vuodelle 2008 ovat täynnä joten vasta tammikuussa voidaan ehkä saada aika varattua.  Mutta lääkärit, kun viekkaita ovat, keksivät tähän ratkaisun: yksityisvastaanotto, eli jos on kiire saada raportti niin maksa 125 YTL eli noin 60 EUR niin pääset heti vastaanotolle. Uskomatonta!!! Tammikuussa on ilmaista, tietty. Me aiotaan odottaa tammikuulle sitten mutta ärsyttää että tää koko homma venyy ja venyy.

Tänä iltana anoppi ja käly saapuivat joten seuraava viikko on kiireinen. Pahoittelen jo nyt jos en ehdi vastailla kaikkiin kommenteihin tai en postaile useasti. Välistä kyllä mun on pakko karata blogimaailmaan :) Hyvää viikonloppua jo nyt kaikille!! Minä lähden silittämään.

Päivä on lähtenyt käyntiin..

 

Meillä on ollut pari päivää ongelmia telkkarin kanssa. Kaikki ulkomaalaiset kanavat on hävinnyt ja ongelmaa ratkaistaan kyl, mutta se kestää. Olenkin käyttänyt pari päivää TEHOKKAASTI kodin puunaukseen.

Tämän päivän tarina:

Mies lähti kouluun klo 9.00. Ajattelin katsella vähän aikaa jotain viihdyttävää tv-ohjelmaa (turkkilaista, kun vaihtoehtoja ei ole) ja asetuin taas telkkarin ääreen. *Klik* telkkari auki, jaahas joku keskusteluohjelma jossa vieraana Itä-Turkin naisia. Mistä he keskustelevat? Kunniamurha näyttää olevan pääosassa, sivuosissa vahvaa osaa näyttelevät moniavioisuus, virallinen henkilöllisyyden puute (eivät ole näemmä rekisteröitujä kansalaisia), 10 lasta, avioero. Aha, yksi naisista sekosi ja rupesi hakkaamaan muita.. 5 minuuttia riitti, liikaa yhteiskunnallisia ongelmia yhtä aikaa.  Seuraavalla kanavalla näyttää olevan Seda Sayan, itsensä Turkin suosituimmaksi keskusteluohjelman vetäjäksi julistanut plastikkakirurgian ihme, ikinuori nelikymppinen. Mistä hänen ohjelmansa tänään puhuu?  Istanbuliin ennustettu maanjäristys, ahaa, mielenkiintoista. Mutta mitä ihmettä??!! Asiantuntijoilta esitetyt kysymykset: Voivatko naiset tuntea herkemmin maanjäristyksen? Miten kasvit ennustavat maanjäristyksen? Ei hemmetti mitä tämä on taas, huuhaata! *Klik* Telkkari kiinni ja töihin!

Aamusta asti olenkin päässyt kunnolla työn makuun: pesin kaikki ikkunat, kaksi koneellista pyykkiä on jo kuivumassa, kolmas pyörii, puhdistin lintujen häkit sekä illaksi valmistin vanukaskakun.  Kakun teko on todella helppoa. Tarvitset vain pussin vanukasta, 750 ml maitoa, petibör - keksejä ja päälle jotain koristeltavaa kuten esimerkiksi kookoshiutaleita tai pähkinärouhetta. Keksit toimivat pohjana ja välilevyinä kakussa. Pohjaksi levitin kaksi kerrosta petibör keksejä sopivaan reunalliseen astiaan, sen päälle kerros vanukasta. Toinen kerros keksejä (tällä kertaa vain yksi kerros riittää), taas vanukasta, kerros keksejä ja päälle vielä vanukasta.  Anna vanukkaan jäähtyä hiukan itsekseen ja sitten jääkaappiin kylmään. Ennen tarjoilua päälle koristeet ja voila, todella maukas ja helppo kakku on valmis :)  En tiedä onko Suomessa pussivanukkaita myynnissä, en ole kiinnittänyt huomiota. Toivon mukaan :)

Ruokaa ennen pitäisi käydä vielä kaupassa ja illalla silitän.  Huh huh, työtä riittää mutta ihanaa kun koti on puhdas!! :)

Aurinkoista tiistaita!! :)

Suomalaiset outoudet :D

Ritva haastoi minut kertomaan suomalaisista tavoista joita ollaan pidetty outona uudessa kotimaassani. Tässä tulee :)

Mun tavat pyörii aika paljon ruoan ympärillä kun ei lapsia vielä ole. Parhaimmat shokit on siis vasta tulossa :D En pysty odottamaan niitä kauhistuneita ilmeitä kun lapsi viedään rattaissa parvekkeelle nukkumaan talvella, jopa SATEESSA! :D

1. Salaatit ja salaattikastikkeet. Mieheni suku ja ystavani ovat olleet ihan puukalikalla lyotyja kun olen heille esitellyt itsetekemia salaatinkastikkeita jossa on yrtteja, oljya, hunajaa, balsamicoa seka monia muita mausteita. Hunaja erityisesti on heidan mielestaan todella outoa! Samoin esimerkiksi laitan yleensa aina porkkanasalaattiin appelsiinipaloja seka puristan appelsiinimehun sen joukkoon, tai kaytan joskus omenia vihersalaatissa. Ei ne ymmarra etta HEDELMIA voi kans kayttaa salaatissa.

2. Se etta voin olla kotona 24 h ja että minulla on vain kourallinen ystäviä joita en halua tavata joka päivä, kuten mieheni omia ystäviään. En myöskään ole kovin usein omaan sukuuni yhteydessä. Olen siis vähän sisäänpäin kääntynyt ja tämä on kait suomalainen ongelma. Mieheni on tosi sosiaalinen ja haluaa kokoajan mennä jonnekin, minä en. Parhaani mukaan kyllä yritän aina myötäillä mieheni haluja.

3. Kala. Syön joka viikko pari-kolme kertaa kalaa, yleensä tonnikalaa. Tämä on miehelleni todella outoa ja aina kysyy että TAASKO syöt kalaa :) Rakastan sitä ja pyrin tekemään myös miehelleni useasti jotain kalasta.  Suomessa vieraillessani syön myös JOKA päivä jotain kalaa. Sitä on niin helposti saatavilla ja todella maukasta. Suomi on ehdottomasti kalan maa.

4. Vaatimattomuus rahan käytössä. Tämä on kait yksi asia jonka olen huomannut itse verratessani tuntemiini turkkilaisiin naisiin. Se että en ostele vaatteita kun n. 1 vaate/kk ja käytän kaikkia vaatteitani vuosia, vaikka raha ei ole ongelma, on outoa monen naisen mielestä. En myöskään käy kampaajalla kuin kerran pari vuodessa. Minun asemassani oleva turkkilainen nainen käyttää huomattavasti enemmän rahaa omaan ulkonäköönsä kuin minä, mieheni ei kyllä valita :D Mielummin säästän rahat johonkin muuhun.

5.  Kirpparit! Täällä Turkissa ei kirppareita ole missään, on melkein jopa häpeä pitää päällään jonkun toisen pitämää vaatetta tai käyttää käytettyä tuotetta. Yleensä köyhille jaetaan vanhoja vaatteita, koska heillä ei ole varaa niitä itse ostaa. Suomessa käydessäni käytän suurimman osan rahoista kirppareilla vaatteisiin ja kodintekstiileihin/välineisiin.  Todella moni vaatteistani onkin käytettyä, samoin jotkut keittiön välineet. Apua jos joku saisi tietää!! :D Täällä Turkissa vaikenen visusti ostamieni tuotteiden alkuperästä ja kerron että ne on kaikki mun vanhoja vaatteita jotka jäi Suomeen. Minulle ja monelle suomalaiselle normaali asia, turkkilaisille todella outo.

Sateinen maanantai, kurjuus!

 

Koko viikonlopun sade ei näemmä riittänyt vaan se levittäytyi viikollekin. Yöt, päivät on nyt satanut kivasti h2o:ta joten kadut tulvii, ihmiset murjottaa ja muutenkin, elämä on ihanaa :D

  No jaa, eipäs kuitenkaan liioitella. Tällä viikolla on taas säpinää! Torstaina mieheni menee Adanaan palauttamaan meidän kaikki tarpeelliset laput lapsettomuusraporttia varten. TOIVON että ne eivät keksi jotain lisättävää tai väärää niistä (ei olisi eka kerta). Sitten on viela joitain autoon liittyviä tarkastuksia, jonka takia päätin etta en viitti mukaan lähteä. Kotiintullessaan tarkoitus olisi etta mieheni nappaa mukaansa anopin ja kälyn jotka tulisivat bussilla Adanaan. Ihanaa taas päästä saman katon alle anopin kanssa. Onneksi lauantaina on tulossa mieheni isoveli vaimoineen jotka ovat MAHTAVIA, muuten ei pää kestä.  Mieheni marmariksessa asuva veli on myös kutsuttu b*tch vaimonsa sekä lastensa kanssa, mutta en usko että he pystyvät tulemaan. Heille on joka vuosi tullut "yllätyksenä" uhrijuhla, eikä rahoja ole saatu koottua kasaan. Harmi, sillä veli työskentelee aamu viidestä keskiyöhön asti koko kesän ja talvisin sitten koko päivän maalaustöissä.

Eipä siinä mitään, en ole kovin innokas haluamaan sitä veljen vaimoa tänne. Se ei tee YHTÄÄN mitään, valittaa lapsistaan (joita ei koskaan hoida), ei tehnyt meille kertaakaan ruokaa kun olimme KUUKAUDEN hänen kotonaan, jos jonnekin yhdessä mennään niin lapset on MEIDÄN hoidettavina, hän istuu eikä edes välitä jos joku lapsista kaatuu ja naama on verillä (tapahtui Marmariksessa, minä lopulta putsasin lapsen nassun ja tyynnyttelin kun itki), ei kiitosta, ei hyvää huomenta tai hyvää yötä. Siis täysi B*TCH! Voi tästä tekisin vielä ison listan mitä kaikkia loukkauksia hän on mieheni perheelle tehnyt, mutta antaa olla. Kaiken lisäksi hän väittää kaikille kuinka on niin hyvä muslimi, rukoilee 5 kertaa päivässä ja on niiiiin hyvä kaikille. Joo, nähtiin. Hänen kotiinsa tulleet vieraat jopa me vastaanotimme (ekaa kertaa tavattiin), tarjoiltiin teet sekä ruoat, kun hän oli vaan keittiössä tai omassa huoneessaan "nukkumassa".  

Eilen, mä lähdin heti aamusta vierailulle ystävieni luokse. He olivat kutsuneet joitain talossa asuvia naisia teelle joten minä päätin mennä auttamaan sekä olemaan vähän "isosiskona" heille.  Vieraat olivat todella viihdyttäviä ja aika meni rattoisasti. Iltapäivästä mieheni haki minut ruoka-ostoksille Carrefouriin.  Ostimme isot määrät juomista ja ruokaa. Isot hypermarketit on hyviä juuri silloin kun ostat isoja määriä. Heillä on usein tarjouksia isoista juomista (2,5 l ja 3 l) sekä kuivaruoasta sekä pesuaineista (oma valikoima). Saimmekin todella hyvällä voitolla ostettua kaiken tarvittavan. Tietenkin vähensimme tästä auton polttoainekulut.

Yleensä kaiken muun me ostamme alakerran BIM:stä joka on myös ns. halpaketju. Heillä on omat tavaramerkkinsä joita myyvät jopa puoleen hintaan isoista merkkituotteista (esimerkiksi juomat). Olenkin aina huomannut että BIM on tasaisesti halpa, samoin Şok (toinen halpaketju). Heidän tarjouksiaan seurailen hyvin useasti. Me ollaan kiristetty vyötä tästä kuusta lähtien, koska oma asunto on tosiaan haaveissa. Sen takia kaikki turha kuten vaatteet, tekniikka, herkut, ulkonasyömiset jäävät kokonaan pois seuraavaan kesään asti. Tietenkin aina kaikki tarpeet tyydytetään, mutta jos ei tarvetta ole, sitä ei osteta.

Tänään on myös opettajien päivä. Mieheni lähtikin siis hyvillä mielillä kouluun. Kaikille opettajille hyvää opettajien päivää (vaikka siellä Suomessa ei sitä juhlita) :)

Häpeäpilkku

Vastaan Ebrun haasteeseen kotini häpeäpilkusta. En nimeä ketään jatkamaan mutta halukkaat voivat sen blogiinsa napata :)



Säännöt:

Laita blogiisi kuva ja selitys siita paikasta/asiasta kodissasi mista et pida. Mika sinua arsyttaa/havettaa/ mihin haluat muutoksen. Sen jalkeen haasta 5 muuta blogia esittelemaan heidan arsytyksiaan.



Minun valitettavasti ISO häpeäpilkkuni on seuraava:





Meillä on yksi huone jota me emme juuri käytä. Se on ns. varastohuone jonne kerääntyy kaikki tarpeeton ja tarpeellinen odottamaan käyttöään "sitten joskus". Matkalaukut ovat täynnä vaatteita, kuihtuneita kodintekstiilejä (mieheni mukaan niitä ei heitetä pois, ei), peittoja, kenkiä, hattuja, ties mitä. Laukkujen takana on kaikkea mahdollista tyynyistä isoihin säilytyspusseihin sekä mieheni paperivarasto. Edessä on lintujen vanhat häkit, aina valmis piknik kori ja vielä kaiken lisäksi pyykkikori odottamassa pyykkejä jotka kuivatan näin sateisina päivinä tuossa samaisessa huoneessa. Ylimääräisiä kaappeja ei ole (kaikki aivan täynnä) eikä säästöbudjetilla uusia ostella, etenkään vuokrakämppään, joten kaikki on heitteillä. Tänään vielä pahensin tilannetta päättämällä ottaa härkää sarvista ja etsiä talvivaatteet sekä peitot/lakanat jo esillle tuon rykelmän sisästä (se on yhtä etsimistä välillä). Tämä päivä on pahin ja parhain hetki ottaa kuva haastetta varten :) Yleensä kun olen tavarat taas saanut johonkin järjestykseen peitän koko homman kauniilla peitteellä joten koko häpeäpilkku katoaa. Out of sight out of mind, eikö? :D Mutta kyllä hävettää......*posket punaisena*

Eilinen ilta

Eilen illalla meille tuli taas vieraita kokkailemaan. Tällä kertaa tapasimme täytettyjen paprikoiden merkeissä :) Teimme myos viininrypälelehtikääryleita (sarma). Kun vauhtiin olimme päässeet täytimme myos munakoisoja sekä kesäkurpitsoja. Suuri kattila täyttyi äärimmilleen ja herkuttelimme sitten yhdessä työmme tuloksilla. Ihan hyviä niistä tuli. Ruoan jälkeen katsoimme myös leffan The Hunting Party, joka oli ihan hyvä. Suosittelen! Leffa on tositarina amerikkalaisista uutismiehistä jotka raportoivat Bosnian sodasta ja päättävät etsiä sotarikollisen jota länsimaat eivät ole vuosiin löytäneet. Avointa kritisointia länsimaiden toimista sotarikollisten löytämiseksi. Erilainen leffa tosiaan :)

Joskus annamme vieraille ylitsejäävästä ruoasta paketin kotiinvietäväksi esimerkiksi jos perheestä ei joku ole päässyt tulemaan. Eilen tytötkin saivat ison kasan ruokaa seuraavalle päivälle syötäväksi :) Sunnuntaina on minun tarkoitukseni mennä heille kylään.

Saimme myös eilen uutisia siitä että mieheni Hollannissa asuva vanhin veli on viikon päästä tulossa tänne vaimonsa kanssa kahdeksi viikoksi. He ovat todella hauskoja ja suosikkisukulaiseni koko mieheni puolelta joten olen todella iloinen että he pääsevät taas tänne lomailemaan. 8. joulukuuta alkaa uhrijuhla jolloin meidän on yhdessä tarkoitus mennä taas mieheni kotikaupunkiin yhdeksi tai kahdeksi päiväksi (kuinka kauan pää kestää). Kuitenkin tätä ennen meillä on 10 päivää aikaa lomailla Mersinissä, tosin mieheni on töissä joten minä pääsen sitten kierrättämään taas vieraita ympäriinsä. Sopii :)

Täksi päiväksi meillä ei ole mitään ohjelmaa. Taitaa mennä aika rennosti vaikkakin ulkona on upea auringonpaiste. Mieheni nukkuu vielä sikeitä ja minä odottelen hänen heräämistään jotta päästään aamupala syömään.

Hyvää lauantaita kaikille :)

Hei kurkkijat, tässä teille kurkittavaa!

Ekaksi aloitan makkarista. Kuvat on otettu illalla.

Sitten kylppäriin, jossa meidän kaapisto on aika surkea. Tällä tasolla jossa me pidetään kosmetiikkatuotteita ei ole yhtä ovea.

Alatasolla on vasemmalla mieheni tuotteet, oikealla minun.Takaosalla sitten kaikkea mahdollista. Ei ole mitenkään esteettinen mutta toimii meillä. Toimituksen huomio, mulla on makkarissa oma meikkipöytäni jossa pidän omat meikkini yms voiteet. Kylppärissä mulla on ainoastaan piilolinssijutut sekä hammasharja.

Tässä suljettuna. Puuttuvan oven tilalle tein tuollaisen verhon. Ovennapissa taasen roikkuu tuoksupussi :D

Ja finaalissa: jääkaappi.

Markkinoiden takia kaappi pursuaa taas tavarasta.

Ylähyllyllä pidän aina aamupalajuttuja kuten juustoja, voita ym. nopeasti tarvittavia eineksia. Sen alapuolella on ruokatavarat sekä säilykkeet. Mieheni suosikit. Kahdella alimmalla hyllyllä on sitten hedelmät, vihannekset ja muutamat juomat sekaisin. Samoin vihanneslaatikot ovat täpötäynnä! Ovessa on meidän pahat tavat: Smirnoff, punaviinipullo (avattu, vähän jäljellä) sekä alatasolla salmiakkikossua :D Hyi meitä!

Meillä on oikeastaan kaksi jääkaappia. Toinen kaapeista on huomattavasti pienempi ja käytimme sitä ennen uuden ostoa Istanbulissa. Se on mieheni muisto opiskeluajoiltaan joten kaappi on jo mahtavat 15 vuotta :D Mitään ongelmia ei kuitenkaan siinä ole, toimee moitteettomasti. Se sijaitsee tämän vieressä mutta pidämme sitä päällä ainoastaan kesäisin kuumiin aikoihin jolloin Mersinissä on pakko suojata kaikki kuiva-aineet kuten jauhot keitot jauheet, jääkaappeihin. Muuten kosteus ja ötökät valtaavat ne (kokemusta on). Tällä hetkellä se on telakalla ja toimii normaalina kaappina.

HUH...helpotuksen huokaus...

Ihanaa!! NYT se on ohi! Ei tartte enää stressata tätä kansallisuusasiaa vaan ainoastaan odottelen tästä lähin postipoikaa ja sen tuomaa hyvää uutista. Mitä tänään siis tapahtui? Suoraan sanottuna koko "komission" haastattelu oli aika turha juttu.

Aamulla me herättiin jo klo 7, kiitos Luonto-Äidin joka päätti että ukkosmyrskyn aloituspaikka on JUST se meidän makkarin viereinen sähkötolppa! Voi luoja mikä räjähdys! Siis aivan kuin viereinen talo olisi romahtanut räjähdysten kera. "Kiva" herätys!! Kummatkin hypättiin kauhuissamme sängystä ulos, mieheni juoksi jo ikkunaan. Mitään ei tietty näkynyt ja pari uutta salamaa vähän kauempaa kertoi että Luonto-Äidin herätyskello oli siis hälyttänyt. Kiitos tuon tehokkaan herätyksen, sain hirveän hedarin joka kesti koko aamupäivän.

Tapaaminen pormestarin luona oli klo 13.30 ja olimmekin paikan päällä hyvissä ajoin. Meidän lisäksi oli ainakin 9 muuta paria saapunut kuulusteltavaksi joten pelkäsimme että tää koko juttu kestää koko päivän. Isot kihot saapuivat ja show alkoi. Liukuhihna tyyliin muita pareja alettiin kutsumaan sisään kokoushuoneeseen jossa komissio istui. Sisällä ei näemmä viihdytty kuin pari minuuttia per pari. Aloin jo miettiä että onpas tämä helppo juttu, kunnes vuoro tuli minulle.

Komission kysymykset olivat aivan naurettavan helppoja. Mistä olet kotoisin, kuinka kauan olette olleet naimisissa, missä asutte, käyttekö ulkona syömässä, missä kouluja olet käynyt ja voila, se oli ohi! Lopuksi kaikki isot kihot nöykyttelivät tyytyväisinä joten luulen että kaikki meni hyvin. Ainakin vastasin kaikkiin kysymyksiin ihan ok, tosin jännitin niin paljon että pari kielioppivirhettä vilahti joukkoon :) Kuitenkin yksi isoista kihoista sanoi että puhun parempaa turkkia kuin he :D Odotin kyllä jotain kysymystä Atatürkistä mutta näemmä tämä ei ollut tärkeää heidän mielestään. Huokaisin helpotuksesta kun pääsin ulos sieltä salista ja naamani oli kuin aurinko. Kaikki on nyt siis ohi!!

Kokouksen jälkeen kävimme kirjakaupassa vaihtamassa vanhoja kirjojani uusiin. Vielä sitten kotiin saavuttuamme kävimme markkinoilla täydentämässä jääkaappia, joka tällä hetkellä onkin aivan täynnä. Seuraavassa postauksessa aionkin tyydyttää kurkkijoiden tarpeita kolmella kurkittavalla: jääkaappi, makkari ja kylppärin kaappi :)

Merhaba taas kaikille! :)

 

Pari viime paivaa on mennyt kotioloissa, koska ulkona on KYLMA! Tai no...alle 20 astetta, mut öisin se laskee jopa 12 asteeseen. Apua! Piti jo se farkkutakkikin kaivaa kaapista, vai olisikohan untuvatakki jo sopiva...jaa.

Näitä kysymyksiä ja muita olen näinä päivinä miettinyt. Olen myös huomannut että vuosi täällä Mersinissä on muuttanut minun käsitystäni kylmästä (yllä esimerkki) sekä vastustuskykyäni kylmään. Nuhaa on minulla ja miehella jo vaikka maataan kahden superlämpimän peiton alla öisin ja päivisin on jo paksut sukat seka lämpimät sisätossut käytössä.  Viime talvena (meidän eka talvi, Istanbulin kylmien talvien jälkeen) me naureskeltiin ja heitettiin huulta muille paikallisille koska he 10 asteen lämpötiloissa kävelivät Michelin-miehen tavoin ulkona paksuissa untuvatakeissa ja housuissa! Taitaa tänä vuonna pilkka osua omaan nilkkaan...

Huomenna on myös tärkeä haastattelu edessä, se viimeinen osa kansalaisuushakemuksessa. Olen jo miettinyt kuumeisesti mitä laitan päälle. Olisiko Turkin maajoukkueen pelipaita sopiva vai pitäisikö hillitysti tyytyä Suomi - t-paitaan, enhän halua olla liian innokas :D  Ehkä kuitenkin tyydyn vain mustiin housuihin ja siistiin neuleeseen.  Atatürk on myös takataskussa, kansallislaulun kanssa. Vaikka ei kysyttäis niin kyllä aion sen siellä lirauttaa perkele! Ehkä saan säälipisteitä huonosta lauluäänestä.

Ruokapuolella on köykissä tällä viikolla ollut ahkera kokki. Tuoreista papuista tein kasvispaistoksen, yhtenä iltana söimme hampurilaisia, tänään tein taas "happamia lihapullia" (turkiksi eksili köfte, suora suomennus). Hämmästeleville lihapullat on tehty bulgurista sekä täysin rasvattomasta jauhelihasta. Ne sekoitetaan mausteiden kanssa keskenään, pyöritetään pieniksi palloiksi jonka jälkeen ne keitetään vedessä. Yleensä niitä tehdään paljon yhdellä kertaa ja suurin osa pakastetaan tulevaisuutta varten. Mekin tänään söimme viimeiset pakkasessa olevista. Onneksi Uhrijuhla lähestyy taas jolloin anoppi ja käly pääsevät töihin.  Pitääkin vähän antaa kaasua anopille kuinka hyviä ne olivat että kuinka niitä taas kaipailen... :D

Kodin sain myös kuntoon ja siivottua. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Ja mitä eniten rakastan talvessa on se että voi ilman erikoista syytä käpertyä rakkaani kainaloon milloin vaan :)

Kerron huomenna kuulumisia haastattelusta. Pitäkää peukkuja!

 

P.S Maamaa, Ebrufin ja Sateenkaari ovat lähiaikoina avanneet ovensa kotinsa huoneisiin ja kaappeihin, ehkä minäkin uskallan vielä tehdä saman tempun.

Jotain vanhaa, jotain lainattua...

 

Löysin taas nettiä selatessani mahtavan sivuston jolta lainasin muutaman kuvan puhumastani vanhasta Mersinistä.  Vanha Mersin tarkoittaa siis aluetta jossa ensimmäiset Mersinin rakennukset on rakennettu ja siitä lähtien niiden ympärille on rakentunut ostos - ja asuinalueita. Nykyään nuo ensimmäiset rakennukset on sekoittunut uusien rakennusten sekaan ja ovat aika epäsuosittuja koska niiden pohjasuunnitelmat on todella epäkäytännöllisiä verrattuna uusiin taloihin, joissa myös pinta-alaa jokaisella asunnolla on huomattavasti enemmän.  Asukkaiden köyhyydestä (meidän alueella asuu korkeintaan keskitason väkeä) ja innottomuudesta johtuen vanhatkin talot ovat todella huonossa kunnossa. Kaupunki kyllä vuosittain muutaman talon restauroi entiseen kuntoonsa.

Näissä kuvissa vanhoja taloja näkyy vain parissa kuvassa, mutta saatte ainakin kuvan alueesta, jossa me asumme ja kävelemme useasti viikossa.  Nämä kaikki vanhat alueet ovat jo ränsistyneitä ja aika kuluneen näköisiä mutta ovat tärkeä osa Mersiniä. Rantakadut, uudet upeat rakennukset, puistomaiset asuinalueet ovat kaikki huomattavasti kauniimman näköisiä ja niistä olen jo aikaisemminkin kuvia tänne lisännytkin. Pohjakuvani tässä blogissa kuvaa myös pääosiltaan tätä uutta puolta.

Tekemäni kansion löydätte täältä.

Ja alkuperäinen sivusto, josta löytyy 80 000 kuvaa kaikkialta Turkista löydätte täältä.

Omaa tuotantoani aion lisätä vielä tämän viikon sisällä kun VIHDOIN menen pormesterin haastateltavaksi kansalaisuushakemukseni johdosta!! Jippii!! Pormestarin virkarakennusta ympäröi vanhimmat talot koko Mersinissä ja aionkin niistä pari kuvaa teille näpsätä.

Hyvää alkuviikkoa kaikille! Mä rupean tenttaamaan kansallislaulua ja Atatürkin elämänkertaa :D

Tervetuloa talvi!

 

Täällä Turkissa (puhun nyt erityisesti Mersinistä) on tapana että syksyisin lattioiden paljaat pinnat peitetään mahdollisimman tiiviisti matoilla talven kylmyyden varalle. Suomessakin sama tapa on, mutta ei niin perusteellisesti kuin täällä. 95 % taloissa ei ole lattialämmitystä tai minkäänmoista erillista lämmitysjärjestelmää talveksi. Suurissa osissa asuntoja on kyllä ilmastointilaite/laitteita jolla saa huoneet lämpimäksi mutta kovin moni niitä ei koko päivää pidä päällä koska sähkö on kallista. Muina lämmityksen keinoina täälläpäin on infrapuna lämmitin (ns. UFO) tai puilla/hiilillä lämpeävä hella, joka asennetaan aina syksyisin ja puretaan keväisin.  Istanbulissa mahdollisuutena on vielä maakaasulämmitin joka lämmittää kodin patterit ja käyttöveden maakaasulla. Tänne Mersiniin ei vielä maakaasuverkostoa ole tuotu mutta kovasti lupailevat seuraavien parin vuoden sisällä tämänkin tapahtuvan (kunnallisvaalit lähestyvät, tyhjiä lupauksia satelee).

Takaisin mattoihin. Tänään mekin otimme härkää sarvista ja vaihdoimme talvimattoihin. Kunnon mattopesurin avulla lattioistakin saatiin putipuhtaat joten nyt kelpaa taas asustella! Ainakin seuraavat pari päivää jonka jälkeen pöly on jo peittänyt kaiken. Mulle jäi vielä makkarin mattojen vaihto ensi viikolle, sekä verhojen ja muiden peitteiden pesu.  Tässä on meidän lopputulos:

Olkkari näyttää nyt tältä

Ja keittiö

Tervetuloa vaan kylmät ilmat, teitä ei täällä pelätä :)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Päivän lopputulos

Koko päivän uurastuksen jälkeen lopputulos oli tämännäköinen:

(huono kuvanlaatu, olen pahoillani)

Ruokana oli siis tomaattikeittoa, uunissa lihapullia vihannesten kanssa sekä jälkiruoaksi suklaa-chilikakkua. Kakku lässähti vähän, joten kuva ei ole parhaimman näköinen mutta maku oli hyvä :)

Lopputuloksena oli hyvin tyytyväinen mies joka kyllä vieläkin kyselee että oliko tänään joku erikoinen päivä kun tälläistä tein. Ei hänelle tule mieleen edes mikään merkkipäivä :D

Ohjeita:

Tomaattikeitto

1 rkl oliiviöljyä

2 kpl valkosipulinkynttä

1 kpl sipuli

500 g tomaattia

1 kpl kasvisliemikuutio

1⁄2 tl sokeria

1⁄2 tl mustapippuria

1 tl kuivattua basilikaa

1 tl kuivattua timjamia

1 tl suolaa

8 dl vettä

1. Kuullota murskatut/paloitellut valkosipulinkynnet ja pieneksi silputtu sipuli oliiviöljyssä.


2. Lisää sekaan pieneksi kuutioidut tomaatit (poista kova keskusta) , mausteet ja vesi.


3. Anna kiehua hiljalleen 20-25 minuuttia


4. Valmiin keiton käytin vielä blenderissä jolloin siitä tuli ihanan täyteläistä.

Suklaa - chilikakku (mudcake)

200 g tummaa suklaata (käytin maitosuklaata)
200 g voita
200 g sokeria
4 kananmunaa
1 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2-3 tl chilipippuria (jauhetta)
1. Sulata suklaa ja voi vesihauteessa, lisää chilijauhe ja sekoita tasaiseksi.
2. Vatkaa munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi ja lisää suklaa-voiseos, siivilöi joukkoon vehnäjauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu.
3. Kaada taikina irtopohjavuokaan (halk. 24 cm), jonka pohjalla on leivinpaperi.
4. Paista kakkua 150 asteessa 15 minuuttia ja sen jälkeen 200 asteessa 10 minuuttia.
5. Kakun sisuksen pitää jäädä kosteaksi ja meheväksi. Pinnalle voi ripotella tomusokeria koristeeksi.
6. Kakun voi tarjota myös vatkatun kerman kera (3 dl kuohukermaa).

Afiyet olsun!

Perjantai...

Pari päivää olen ollut todella laiskalla päällä ja oikeutetusti sain sitten eilen mieheltän piiskaa aiheesta kokkaaminen. En ole kovin jaksanut mitään erityistä vääntää ja mieheni ehdottomasti halusi eilen dolmia. Mulla ei vaan eilen ollut pinnaa niiden pitkään valmistamiseen. Lupasin kyl tehdä niitä ensi viikolla. Kutsun ystäviä apuun :D

Tänään päätin sitten todistaa että en ole laiska, tai no, hirveen laiska! Aamulla annoin kuitenkin itselleni luvan laiskotella mutta jo klo 12.00 (vau!) päätin lähteä markettiin ostamaan illaksi ruoka-aineita. Kuitenkin kauppa oli kiinni juuri 12-12.30 välisen ajan joten jouduin lampsimaan kiroillen takaisin kotia.

Suutuksissani sitten tein hätäsiivouksen (mopilla vaan sieltä ja täältä) ja nyt koti tuoksuu turhankin voimakkaasti "puhtaalle". Minulla kun on joku outo luulo että mitä enemmän pesuainetta siivouksessa käytän, sitä paremmalta koti tuoksuu ja sitä puhtaampi tulos on. Tänään kyl tein ylilyönnin. Mietin jo linnuille pelastussuunnitelman jos ne rupeaa orsilta pyörtymään tässä ihanassa "tuoksussa". Tuuletus päällä!!

Illaksi aion myös tehdä KUNNON ruokaa. Alkupalaksi tomaattikeittoa (ihan ite teen), pääruoaksi uunissa lihapullia vihanneksilla ja jälkiruoaksi suklaa-chilikakkua jonka reseptin yhdeltä rakkaalta ystävältäni sain. Jos tämän päivän jälkeen saan kuulla olevani laiska niin jo on!!! Perkele!!

Lähden uudestaan kokeilemaan josko kaupan sedät päästäisi jo sisälle. Sen jälkeen alkaa keiton ja kakun valmistus.

Tässä on muuten kuva meidän asuntolasta tai sitestä jossa asutaan, jos kiinnostaa.