Elämä ei koskaan mene tietenkään samalla tavalla eteenpäin. Muutokset ovat väistämättömiä. Elämässämme yksi muutoskohta tapahtui eilen kun anoppi ja käly saapuivat. Tähän loppui meidän aviopuolisona viettämämme kahdenkeskinen elämä. Ekaksi meidän kanssamme elävät anoppi ja käly, myöhemmin lapset, joista vastuu tulee olemaan loppuelämämme ajan. Tietenkään en ajattele tätä muutosta mitenkään negatiivisesti vaan olen nimenomaan innoissani ja toiveikas tulevaisuudesta. On vain erikoista ajatella että olemme juuri nyt yhdessä niistä elämän käännekohdista :) Mieheni kanssa myös keskustelin asiasta ja hän on todella innoissaan meidän tulevaisuudesta, etenkin lapsista. Tämä muutos on meidän kummankin kauan kaipaamamme asia. Se tulee kasvattamaan meitä ihmisinä hurjasti. Olen vaan niin onnellinen että minua ympäröi mahtavat ihmiset ja etenkin upea, tukeva aviomies.
T'ällä viikolla meille saapuu myös isäni, joka viettää tällä hetkellä lomaansa Alanyassa. Isä saapuu torstaina ja lähtee sunnuntaina. Hän on jo myös varannut uuden matkan joulukuuksi tätini kanssa, jolloin he ehkä vierailevat pitempäänkin kun/jos vauvat ovat saapuneet. Kotona tulee olemaan siis aikamoinen vilske :)
Minun olotilani on ollut ihan jees viime aikoina. Vatsan tuoma raskaus on alkanut todellakin jo tuntua enkä kovin pitkään jaksa jaloillani olla. Tosin on päiviä jolloin tunnen itseni tosi hyvälle, aivan kun en edes olisi raskaana. Kunnes *tömps* iso vatsani osuu johonkin :) 28 viikkoa eli seitsämän kuukautta on nyt siis takana. Viime lauantaina kävin veritesteissä, virtsakokeessa sekä sokerirasituksessa. Sokerirasitus pisti kyllä koetukselle kun siihen pitää mennä tyhjällä vatsalla. He ottavat ekaksi verta, sen jälkeen juot ison lasin sokerivettä jonka jälkeen odotat tunnin syömättä ja juomatta kunnes he ottavat uudestaan verta. Lääkäri sanoi että 3-4 tunnin nälkä riittää koetta varten, laboratoriossa halusivat 10 tunnin paaston. En TODELLAKAAN pysty olemaan syömättä kymmentä tuntia, joten luotin lääkäriini ja hiukan jotain napostelin yöllä. Onneksi niin tein sillä muuten olisin varmaan jo pyörtynyt ennen ekaa verikoetta. Muutenkin koko loppupäivän sain tuskastella viottelevan masun kanssa: ei näemmä tykännyt ollenkaan paastoamisesta. Tulokset noudamme ensi maanantaina jolloin seuraava lääkäriaika on.
Siihen asti makoilen ja yritän ottaa rennosti vaikkakin anoppi/käly täällä ovat. Ainakaan vielä eivät ole hyppineet silmille johtuen ehkä siitä että olen todella paljon omissa oloissani :) Olivat hekin tulleet isojen tuliaisten kanssa ja vauvoille on nyt aika läjä vaatetta. Mutta aina sitä vaan haluaa lisää, eikö olekin kummallista? :) Ensi viikolla varmaan mennään taas vauvaostoksille. Tällä kertaa myös toivottavasti löydämme minullekin lämpimiä yöpukuja sairaalaa sekä sitä seuraavaa toipumisaikaa varten. Vielä ei täällä ole yhtään mitään lämmintä myynnissä. No kun katselee ulos ikkunasta niin en ihmettele: lämpömittari heiluu edelleen 30 päivisin, öisin laskee 20 asteeseen. Tämä kuukausi varmaan menee vielä täten ja sen jälkeen talvi iskee ihan yhtäkkiä. Ostin jo ison läjän isokokoisia pitkähihaisia (1 TL/50 senttiä kappale) markkinoilta, Espiritin, LOGG:in ja H&M:n taattua kakkoslaatua :) Vielä pitäisi ostaa uudet äitiysfarkut, sillä vanhat ovat jäämässä uhkaavasti pieneksi.
Sellaisia kuulumisia tällä kertaa meiltäpäin. Mitä teille kuuluu?
16 kommenttia:
Ihania kuulumisia! Tässähän tulee ihan vauvakuume sinun blogiasi lukiessa! ;)
Paljon lämpimiä terveisiä!
Jippii- tupa taynna vakea ja H-hetki sen kun lahenee;)
No meille ei kuulu mitään näin mielenkiintoista kuin sinulle! Elätte jänniä ja mielenkiintoisia aikoja :D
Teillä onkin paljon kuulumisia! Ehkä nyt vaan hyvä kun anoppi ja käly siellä,saat levätä kun masu painaa. Ihan ymmärrettävää,että tuollainen mietityttää,kun on tottunut olemaan kahden,ja nyt se tulee muuttumaan.Mutta edessä oleva tulee olemaan iloa täynnä! Ja hyviä oloja toivottelen sinne Mersiniin.
Anna anopin ja kälyn hääriä keittiössä ja ota sinä vaan iisisti! Yritä vaikka nukkua varastoon.
Mukava lukea kuulumisiasi. Ihanaa, että olet innokas ja onnellinen.
Voimia ja rauhallista mieltä. Voi hyvin!
Ihanan elamanmakuista meininkia teilla naapurissa :)
Lapset ovat elaman suola vaikka joku muuta vaittaisikin.
Kaiken kiireenkin keskella sita itse yrittaa muistaa, ettei ne lapset kuitenkaan ole tassa passattavana lopun ikaa. Sen jalkeen kun ovat maailmalla, voi sita omaa rauhaa/tekemista olla tylsistymiseenkin asti :)
Nauti odotuksesta ja itsesi hemmottelusta. Kirjoitat miehestasi todella ihanasti. Mika sen turvallisempi vaaveleille kun heilla on tulevat vanhemmat joiden suhde on onnellinen/tasapainoinen. Vaalikaa parisuhdetta huolella!
İhania kuulumisia.Todella nopeasti on mennyt 7 kuukautta.Ehkapa ei kyllakaan sinun mielestasi.
Minakin sanon,etta annappa anopin ja kalyn touhuta ja sinua passata.Enaan ei mene kauaa,kun sinulla itsellasi on kadet työta taynna.Eika Kasiparikaan riita valilla.Mutta edessaoleva työmaara on sita elaman ihaninta työta.
Halit Mersiniin.
Tuntuu myös, että todella nopeasti on mennyt viimeiset 7 kuukautta... :)
Ovatko anoppi ja käly teillä sitten vielä vauvojen syntymän jälkeenkin? Anna heidän passata, mutta muista myös sanoa heille heti, jos alkavat hyppiä silmille. Sun vointi on nyt pääasia ja sun ei kuulu stressata mistään.
Lapsissa on se ihana puoli, että ne kasvavat koko ajan! :D Omat on nyt 6- ja 8-vuotiaat ja aika paljon jo puuhaavat omia juttujaan. Aika menee niin nopeasti...
Kiva lukea kuulumisiasi!
Hups miten aika on mennyt nopeasti - 7kk, kaikkihan alkoi vasta vahan aikaa sitten.
Jaksamista tulevaan! :) (joka mielessa)
Ma luulin otsikosta, etta vauvat ois syntyny jo! Mutta onneks ei ihan viela :)
Jannittavia ja ihania muutosten aikoja elatte. Ihana kuulla niista :) Samoin mun kaveri J sanoi eilen, etta tuntuu hurjalle etta ovat kaksin enaa tod. nak. vain pari viikkoa. Sen jalkeen ovat aiti&isa ikuisesti! :) Han jai eilen aitiyslomalle ja LA on 21.10. HUI!
Hyva, etta teille tuli apujoukkoja loppurutistukeen - sun tehtava on olla vain kuin Ellun Kana ja pitaa huoli etta masukkailla on hyva olla :)
Haliterkkuja!
Mukava lukea kuulumisia:)
Hienoa kun sinulla on siellä "apujoukkoja",saat itse levättyä ja kunhan vauvatkin tulevat,niin kiirettä varmasti piisaa.Itse olen saanut kaikki lapseni "yksitellen",mutta minulla on nuoremmat sisarukset jotka ovat kolmoset.Olin heidän syntyessään 3 v 11 kk vanha ja muistan vielä heidän vauva aikansa,säpinää piisasi:),yllätys,yllätys,heh!
Hyvää vointia koko perheelle!!!
t.Uppis
Ihana kuulla, että raskaus on edennyt hyvin. Mukavaa, että saat sinne apujoukkoja, mutta että saat kuitenkin olla rauhassa ja lepäillä. pitelen peukkuja sokerirasituskokeen tulokselle!
Hyvä, että sinne on saapunut apujoukkuja. Pitää muistaa kuitenkin pyytää oma rauhaa, jos sitä tarvitsee. Toivottavasti loppuraskauskin sujuu mukavasti!
Kootut kotimaan uutiset täältä
Tulin huhuilemaan kuulumisia. :)
Sama täällä, mitä nyt kuuluu? Koska nyt onkaan se h-hetki?
Lähetä kommentti