Koko viikonlopun sade ei näemmä riittänyt vaan se levittäytyi viikollekin. Yöt, päivät on nyt satanut kivasti h2o:ta joten kadut tulvii, ihmiset murjottaa ja muutenkin, elämä on ihanaa :D
No jaa, eipäs kuitenkaan liioitella. Tällä viikolla on taas säpinää! Torstaina mieheni menee Adanaan palauttamaan meidän kaikki tarpeelliset laput lapsettomuusraporttia varten. TOIVON että ne eivät keksi jotain lisättävää tai väärää niistä (ei olisi eka kerta). Sitten on viela joitain autoon liittyviä tarkastuksia, jonka takia päätin etta en viitti mukaan lähteä. Kotiintullessaan tarkoitus olisi etta mieheni nappaa mukaansa anopin ja kälyn jotka tulisivat bussilla Adanaan. Ihanaa taas päästä saman katon alle anopin kanssa. Onneksi lauantaina on tulossa mieheni isoveli vaimoineen jotka ovat MAHTAVIA, muuten ei pää kestä. Mieheni marmariksessa asuva veli on myös kutsuttu b*tch vaimonsa sekä lastensa kanssa, mutta en usko että he pystyvät tulemaan. Heille on joka vuosi tullut "yllätyksenä" uhrijuhla, eikä rahoja ole saatu koottua kasaan. Harmi, sillä veli työskentelee aamu viidestä keskiyöhön asti koko kesän ja talvisin sitten koko päivän maalaustöissä.
Eipä siinä mitään, en ole kovin innokas haluamaan sitä veljen vaimoa tänne. Se ei tee YHTÄÄN mitään, valittaa lapsistaan (joita ei koskaan hoida), ei tehnyt meille kertaakaan ruokaa kun olimme KUUKAUDEN hänen kotonaan, jos jonnekin yhdessä mennään niin lapset on MEIDÄN hoidettavina, hän istuu eikä edes välitä jos joku lapsista kaatuu ja naama on verillä (tapahtui Marmariksessa, minä lopulta putsasin lapsen nassun ja tyynnyttelin kun itki), ei kiitosta, ei hyvää huomenta tai hyvää yötä. Siis täysi B*TCH! Voi tästä tekisin vielä ison listan mitä kaikkia loukkauksia hän on mieheni perheelle tehnyt, mutta antaa olla. Kaiken lisäksi hän väittää kaikille kuinka on niin hyvä muslimi, rukoilee 5 kertaa päivässä ja on niiiiin hyvä kaikille. Joo, nähtiin. Hänen kotiinsa tulleet vieraat jopa me vastaanotimme (ekaa kertaa tavattiin), tarjoiltiin teet sekä ruoat, kun hän oli vaan keittiössä tai omassa huoneessaan "nukkumassa".
Eilen, mä lähdin heti aamusta vierailulle ystävieni luokse. He olivat kutsuneet 
joitain talossa asuvia naisia teelle joten minä päätin mennä auttamaan sekä olemaan vähän "isosiskona" heille. Vieraat olivat todella viihdyttäviä ja aika meni rattoisasti. Iltapäivästä mieheni haki minut ruoka-ostoksille Carrefouriin. Ostimme isot määrät juomista ja ruokaa. Isot hypermarketit on hyviä juuri silloin kun ostat isoja määriä. Heillä on usein tarjouksia isoista juomista (2,5 l ja 3 l) sekä kuivaruoasta sekä pesuaineista (oma valikoima). Saimmekin todella hyvällä voitolla ostettua kaiken tarvittavan. Tietenkin vähensimme tästä auton polttoainekulut.
Yleensä kaiken muun me ostamme alakerran BIM:stä joka on myös ns. halpaketju. Heillä on omat tavaramerkkinsä joita myyvät jopa puoleen hintaan isoista merkkituotteista (esimerkiksi juomat). Olenkin aina huomannut että BIM on tasaisesti halpa, samoin Şok (toinen halpaketju). Heidän tarjouksiaan seurailen hyvin useasti. Me ollaan kiristetty vyötä tästä kuusta lähtien, koska oma asunto on tosiaan haaveissa. Sen takia kaikki turha kuten vaatteet, tekniikka, herkut, ulkonasyömiset jäävät kokonaan pois seuraavaan kesään asti. Tietenkin aina kaikki tarpeet tyydytetään, mutta jos ei tarvetta ole, sitä ei osteta.
Tänään on myös opettajien päivä. Mieheni lähtikin siis hyvillä mielillä kouluun. Kaikille opettajille hyvää opettajien päivää (vaikka siellä Suomessa ei sitä juhlita) :)
10 kommenttia:
Hei, Heli, haastan sinut meemiin, jossa pitäisi kertoa, mitä suomalaisia tapoja on siellä teillä päin pidetty omituisina. Mutta ehkä sitten omaksuttukin, kuten Sirokko kertoo.
Terveisin Ritva Italiasta
Hello Ritva. Olen haasteen ottanut vastaan ja se on tyon alla. Postaan siita blogiini kunhan saan mietittya joitain tapoja :)
niin on satanut taallakin. viime yöna todella rankasti.mutta vesi ei jostain kummasta syysta tulvi kaduilla. auttaisikohan se, kun fethiyen lapi virtaa kanyoni mereen. eika sekaan ol alkanut tulla yli ayraiden.eilen oli uutisissa, etta mersinissa oli ollut kova myrsky ja pyörremyrskykin(hortum) saikaytti.kuvassa niita oli kolme.
te olette nuoria,niin kaikki tulevat teille. me ollaan jo sen ikaisia, etta mennaan valmiiseen pöytaan syömaan juhlapaivina. nuoremmat saavat hoitaa ruoanlaiton. kun viela sukulaiset ovat meilla tassa lahella, niin matkan takaa ei ole kukaan tulossa. ala ota stressia miehesi veljen vaimosta. tuollaisia ihmisia on varmaan joka suvussa ainakin yksi. ehkapa tietaa itsekkin, ettei ole tervetullut.
meilla on mieheni kanssa tapana pitaa saannöista kiinni meidan kodissamme. jos joku aiti ei vahdi lapsiaan(löytyy meidankin suvustamme)niin sanomme suoraan. kun taas olemme tallaisen ihmisen kotona, niin siellahan nama tavat ovat heidan asiansa. mutta kun kyseessa sattuu olemaan mieheni vanhin tytar, niin "dede" (isoisa)pistaa siellakin asiat jarjestykseen. mina en puutu. natisti kylla tuon mielipiteeni julki. tytar on siita ihana, etta myöntaa olevansa vaarassa, mutta kun se on elamantapa, niin siita ei mihinkaan paase. joten ,ei kannata murehtia. tottakait se pistaa vihaksi.mutta minkas teet.
mekin ostamme aika paljon carrefourista. on paljon edullisempi kuin migros. şok ja bim ovat tassa meilla vierekkain, ja aika usein valitsen şok:in.
vyön kiristyskuuksuder meillakin menossa,koska miehellani ei ole töita, ennenkuin turistikausi alkaa.
kivaa viikon alkua mersiniin.
tuleepa kirj.virheita. piti olla vyön kiristyskuukaudet
sateenkaari: Totta, taalta 60 km paassa oli ollut pyorremyrskyja. Ne eivat onneksi mitaan isompaa vahinkoa aiheuttaneet mutta sateiden johdosta siella rupesi joet tulvimaan ja monen maanviljelijan pellot jai veden alle. Luonto nayttaa voimansa, ihminen vain vikisee. Taalla ei ole sateet vielakaan hellittaneet.
Valitettavasti talle veljen vaimolle ei ole mitaan tehtavissa. Kerran anoppini ja kalyni yrittivat hellasti hanelle kertoa etta hanen kaytoksensa ei ole hyvaksyttavaa ja etta joitain tapoja pitaisi muuttaa. Nainen sai hermoromahduksen, heitti anoppini, appini (joka oli viela hengissa, mutta puoliksi halvaantunut) ja kalyni kodistaan ulos ja huusi niin paljon etta mieheni veli vei heidat sitten bussiasemalle jotta paasisivat kotiin. He eivat olleet syoneet mitaan ja pyysivat matkaa varten mieheni veljelta jotain syotavaa kotoota. Tama nainen oli antanut heille sitten homeista leipaa (!!!) syotavaksi! Onneksi mieheni veli osti heille jotain muuta asemalta. Jarkyttava ihminen. Teidan tyttarenne sentaan kuuntelee ja ymmartaa, me emme voi mitaan edes sanoa koska nainen ei ole jarkeva. Voi tehda mita vaan, vieda lapset, kaikki kodin rahat emmeka koskaan hanesta mitaan kuulisi. Yritamme vaan niella kaiken ja olla hyvin vahan hanen kanssaan tekemisissa. En ole kylla Suomessa tallaisista erilaisista ihmisista kuullut. Taalla on niin paljon juoruilua, vihanpitoa sukulaisten valilla, riitelya etta paa on pyoralla. Joskus tuntuu etta naisten keskinen vihanpito on oikein muodissa! Meillekin pidetaan vihaa yksien sukulaistemme taholta vaikka emme ole tehneet mitaan vaaraa. Siis uskomatonta :D Oletko sina kokenut mitaan tallaista?
tuo miehesi veljen vaimo nayttaa olevan "ei terve". taalla turkissa naita on paljon. suomessa kaikilla on varaa laakariin ja sairaaloihin ja laakkeisiin.moni tallainen sairaus olisi taallakin hoidettavissa. taalla monesti vaan annetaan tallaisten tapausten olla. pitaa pysya mahdollisimman erillaan, niin ei tule ongelmia. vajaa vuosi sitten kuolivat mieheni aidin sisko ja hanen miehensa,jotka olivat suvun asioissa "paattajia". nyt tata virkaa hoitaa mieheni. aina valilla tietty tulee erimielisyyksia, mutta kun mieheni "jyrahtaa"niin nuoremmat ovat hiljaa. juoruja kulkee aina. eika ne ikina lopu. niilta vaan pitaa oppia sulkemaan korvansa. sukulaisemme varsin hyvin tietavat, etta me emme sulata turhaa juoruilua.emmeka varsinkaan pahan puhumista takanapain. jos tammöista kuuluu,niin taas mieheni "jyrahtaa" ja aika kovasti. ollaan siis aikalailla hyvassa asemassa. kun ollaan jo hiukkasen iakkaampia. mieheni pitaa suvussa aikalailla ohjakset kasissaan. nytkin, kun poika tuli armeijasta, niin vahan on autettu, mutta hanellekkin mieheni ilmoitti, etta töita pitaa etsia, ja jos ei etsi, niin turha tulla rahaa pyytamaan.teilla on just se, kun olette nuoria.pitaa kuunnella vanhempia. ja monessa suvussa ne vanhemmat eivat aina ole oikeassa. riippuu niin paljon ihmisista. ja taalla turkissa on se ero suomeen, etta monet asiat juuri ovat suvun yhteisia. kaikkea ei paateta yksikseen. tuo vihanpito jotain sukulaista kohtaan monasti on kateutta ja mustasukkaisuutta. olen tahankin jo niin tottunut, etta en siita valita. sitten taalla on vallalla sellainen kasitys, etta kun tulee euroopasta,niin kaikilla on kamalasti rahaa. kun me olimme pari vuotta suomessa,niin kaikki ajattelivat, etta nyt ne ovat kamalan rikkaita. eika tata luuloa kaanneta toiseksi. antaapahan luulla. turha ottaa stressia itselleen. meilla kylla kaiken kaikkiaan on asiat aika hyvin sukulaisten kanssa.mutta tuo mita sina kerrot, on kurjaa. sina olet kuitenkin vieraassa maassa, ja nama sukulaiset ovat sinunkin sukulaisiasi. mutta kylla suomessakin monet sukulaiset riitelevat aivan samoin.
sateenkaari: Kiitos taas pitkasta kirjoituksesta, niita on ihana lukea :) Veljen vaimon olen jo unohtanut enka ajattele. Eilen saatiin vahvistus etteivat he ole tulossa.
Olet oikeassa tuosta perhejutusta, vanhempia pitaa kuunnella. Mieheni isa oli juuri se joka piti kurin ja jarjestyksen. Oli viisas ja opetti lapsilleen paljon. Aivohalvauksen takia hanen 5 loppuvuottaan olivatkin sitten todella raskaat kun ei mihinkaan pystynyt ja 2 vuotta sitten han nukkui pois. Taman johdosta paatosvalta on nyt ns. anopilla, joka ei osaa melkein mitaan tehda oikein. Lapset (miehet) on kokoajan hanta komentamassa koska tekee tosi isoja virheita paatoksissaan, ja on monesti todella epajarkeva niin perusteluissaan kuin teoissaan. Kalyni on aivan samanlainen, monissa asioissa ei tee jarkevia paatoksia. Mieheni on yleensa se joka perheessa jotain paattaa, vaikka se ei pienimman tehtava edes ole. Vanhemmat veljet kun eivat pahemmin ole kiinnostuneita omilta kiireiltaan ja vasta mieheni jonkun asian esittaessa rupeaa tapahtumaan. Miehesi ja sina tunnutte todella jarkevilta perheen paattajilta, teette oikeita ratkaisuja ja ohjaatte vaarintehneita. Toivon aina etta jokaisella perheella olisi samanlainen "johtajapari" :)
Olen tormannyt vastaavanlaisiin ennakkoluuloihin euroopasta tuleviin kuin sinakin. Luullaan etta rahaa on vaikka kaikille jakaa, taman takia monet soittavatkin meille lainan toivossa. Muutenkin se etta olen vaalea ja sinisilmainen ovat kateuden aiheita. Lisattyna tietenkin hoikkaan ulkonakoon, pelkka tama on jo liikaa joillekin, eivatka halua oikein olla missaan tekemisissa kanssani. "Kivaa", vaikka en koskaan kenellekaan ole pahaa sanonut.
Suomessa riidat syntyvat yleensa alkoholin vaikutuksesta :D
Aivan sama juttu taalla! En siis itse ela moisessa perheessa/suvussa mutta kylla taalla nopeasti paasi sisaan mika on meininki. Ihan sama kuin aikoinaan Arabiemiraateissa, jossa asuttiin 2 vuotta.
Ei ole vain MINA vaan on perhe, sukulaiset.
Tuon ME -suhteen kokee konkreettisesti kaupoissa, juhlissa...missa vaan on paikallisia paljon.
Huutaminen on kova juttu. Kun menee hermot niin silloin korotetaan aanta ja kunnolla - oli kyseessa tyopaikka tai ravintola.
Mukulat saa huutaa ostoskarryissa paa suorana eika kukaan perheen ihmisista ota mitaan kontaktia lapseen. Sellainen korvia sarkeva, kimea, korkea aani kertoo minulle lapsesta jonka ainoa toivo saada yhteys isompiinsa on huuto.
Tapasin joskus moista myos Suomen isoissa kauppakeskuksissa...onneksi suht harvoin! Mutta "tunsin" heti mista kyse...
Huh. Tekstia tulisi taas vaikka kuinka mutten vielakaan paassyt syomaan mitaan...blogilta toiselle pitaa niin omassa maailmassaan ettei edes muista syoda! :-)
Palaillaan!
ai, niin blogissani rukous&grillauskuvia...
Blogitse: Tosiaan, tuo lapsen huutaminen on arsyttavaa. En tieda onko taa nyt se "vapaa kasvatus" josta puhutaan.
ME-kulttuuri on suomalaiselle tosi vaikeata, kun Suomessa ollaan niin yksilollisia. Kylla siihen sisaan paasee, mutta kokoajan sita ei varmaan kukaan jaksa. En ainakaan haluaisi asua anoppini seka kalyni kanssa saman katon alla. Tai kenenkaan muunkaan sukulaisen kanssa. Pienina patkina sen jotenkin kestaa, joten kuten :D Kavin blogissasi, hienoja kuvia :)
kiitos ,heli lammittavista sanoistasi.olit varmasti hyvin helpottunut,kun miehesi veli vaimoineen eivat tulekkaan.
en tieda,miten jarkevia ollaan mieheni kanssa, mutta kylla on monia tilanteita ollut(ja varmaan tulee olemaankin)mihin on ollut puututtava.sen tiedan, ettei laheskaan kaikkia ohjeita oteta todesta, eika toteuteta. mutta uskon, etta kylla niista joku siemen jaa itamaan. ja vaikka mieheni lapsilla on omakin aiti, niin jostain kummasta syysta olen se,jolta myös tullaan neuvoa kysymaan. johtuu ehkapa siita, etta lasten aiti ei ole terve.hantakin joudun neuvomaan monessa asiassa. ja mielellaan minulta kyseleekin naemme silloin tallöin. vaikka olen monessa asiassa tiukka, niin en koskaan unohda myöskaan haluksia ja kiitoksen sanoja.
Lähetä kommentti