Blogikatkos

Huomisesta lähtien täällä blogissa on hiljaista aina sunnuntaihin/maanantaihin asti.

Aiomme huomenaamulla lähteä aamusta aikaisin Adanaan, taas sairaalaan hoitamaan meidän asioita. Saimme tämän kirotun urologin puhelimitse kiinni ja hän sitten sanoi että allekirjoittaa mitä vaan haluamme, kunhan vaan tuomme hänelle tarvittavat paperit. Toisesta numerosta sitten vahvistettiin että urologille tosiaan olisi pitänyt joku paperi vain viedä allekirjoitettavaksi, kokeita ei olisi tarvinnut. KIVA!!! Ja näistä asioista on TAAS valaistu meitä tosi hyvin. Ainoa asia joka meille alusta asti sanottiin on että teidän täytyy käydä urologin tutkittavana. Uskotte varmaan että hermot on taas kireällä ja huomenna varmasti tapahtuu murh(i)a jos me ei saada näitä asioita mitenkään hoidettua!

Sairaalan jälkeen meillä on aikaa iltamyöhään asti kierrellä Adanassa. Meidän olisi tarkoitus pistää auto jonnekin autoparkkiin (maksulliseen) lähelle lentokenttää koska lentokentän oma parkkialue on sikakallis (17 TL/ 7 EUR/päivä). Pienellä riskillä lähdetään mutta ei voi mitään, tää sairaalareissu on vain tehtävä ja sinne ei kyllä laukkujen kanssa lähetä bussilla söhläämään. Kone nousee klo 21.30 kohti Istanbulia (Sunexpress) ja paluu sunnuntaina klo 12.55 Adanaan (THY).

Laukut on 90 % täynnä tuliaisia, joista viimeiset ostettiin tänään. Kaksi laukkua menevät ruumaan, kolme laukkua tulevat mukanamme koneeseen (joista yksi on tietokonelaukku, ei kuvassa). Tullessa saa nähdä kuinka täynnä ne ovat "omia tuliaisia" :D

Tämä päivä menikin suurimmilta osin pakatessa, kotia siivotessa, lintujen häkkiä siivotessa, pyykkiä pestessä sekä tuliaisten ostamisessa. Vielä pitäisi käydä suihkussa (tänään aurinko paistoi, vesi lämmintä, jee!) sekä syödä. En ole vielä mitään tehnyt, joten en tiedä mitä me syötäis. Jääkaappi ammottaa tyhjyyttään. Taidetaan turvautua alakerran ravintolan kebab-tarjontaan :)

Olen muuten lentopelkoinen ja jännitän aivan hirveesti lentämistä etukäteen. Yleensä joudun ottamaan rauhoittavaa ennen lentoa jotta pääsen koneeseen yhtenä palana. Olen kuitenkin lentänyt kymmeniä kertoja, varmasti lähemmäs sataa, koko elämäni aikana mutta tuntuu että mitä enemmän lennän sitä enemmän pelkään. Mut kaksin matkustaessa en kuitenkaan pelkää niin paljon kun yksinollessani. Otan kuitenkin aina käsimatkatavaroihin rauhoittavat :)

Nähdään viimeistään maanantaina (Inşallah)!! :) Lupaan ottaa paljon kuvia Istanbulista :D